Arvoisa kansanedustaja!

Tulevaisuus on käsissäsi; olet mukana päättämässä lisäydinvoiman rakentamisesta Suomeen! Lähtö­portaalla Sinun on ratkaistava, tarvitaanko ylipäätään lisää energiantuotantolaitoksia. Jos tarvitaan, onko se ydinvoimaa vai jotain muuta. Jos se on ydinvoimaa, kenelle kolmesta hakijasta sen rakenta­misoikeus myönnetään. Fennovoimalla on kolme ehdokasta sijaintipaikkakunnaksi ja mikäli he lu­van saavat, paikkakunnasta (Ruotsinpyhtää, Pyhäjoki vai Simon Karsikkoniemi) he päättävät sitten itse samoin kuin siitä, tuleeko laitoksia yksi vai kaksi.

Ennen kuin teet päätöksesi, toivomme Sinun ottavan huomioon myös seuraavat asiat:

Fennovoimasta 34 % omistaa saksalainen E.O.N; heille Suomen luonto, ihmiset ja elinolosuhteet ei­vät varmasti ole tärkeintä; heille hanke on ainoastaan ja vain kannattavaa liiketoimintaa. Yleensäkin kotimaisuusaste ydinvoimassa on pieni; voimalan rakenteet tulevat ulkomailta ja kokoaminenkin hoituu ulkomaisilla firmoilla ja halpatyöntekijöillä.

TEM on vastikään arvioinut, että Suomen sähkönkulutus kasvaa pysyvästi hitaammin kuin on en­nustettu. Näin ollen E.O.N tulisi varmasti myymään sähköä Euroopan markkinoille, mikä Pohjois­maiden kannalta merkitsisi sähkön hinnan nousua eikä suinkaan laskua. Tulisi tarkoin miettiä, mitkä ovat energiansäästömahdollisuutemme ja mahdolliset lisäenergian tuotantotapamme.

Teollisuuden Voima TVO on selkeästi ilmoittanut, etteivät Fennovoiman ydinjätteet mahdu Posi­vaan. Fennovoimalla itsellään ei ole ydinjätteille loppusijoituspaikkaa.

Karsikkoniemi Simossa on yksi ehdolla oleva paikkakunta Fennovoiman ydinvoimalalle. Alue on nykyisin pääosin sekä vapaa-ajan että matkailu- ja kalastuselinkeinojen käytössä. Karsikkoniemessä ja sen lähistössä on noin 160 vapaa-ajan asuntoa, joista monet ovat ympäri vuoden käytössä. Alueella on hienot marjastus-, sienestys-, metsästys- ja ulkoilumaastot, joita käyttävät tuhannet lähi­seutujen asukkaat.

Pahin seikka Karsikkoniemeen sijoitettavan ydinvoimalan kohdalla olisi se, että suojavyöhykkeen sisällä asuu vakituisesti yli 3000 ihmistä vaikka suositusten mukaan siellä tulisi olla alle 200 asu­kasta. Tällä alueella on lisäksi koulu, päiväkoti ja vanhustentalo. 20 km:n varautumisalueen sisä­puolelle jäisi Simon kunnan lisäksi Kemi ja osa Keminmaan kuntaa eli noin 30 000 asukasta. Laitos ei siis todellakaan tulisi sijaitsemaan harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuk­sista niin kuin suositellaan. Olisiko katastrofitilanteessa edes teoriassa mahdollista kuljettaa yli 3000 asukasta neljässä tunnissa varovyöhykkeeltä vähintään 20 km:n päähän, kuten katastrofihäly­tys edellyttää.? Perämerellä lisäksi tuulee lähes aina ja useimmiten lounaasta, joten katastrofitilan­teessa saasteet saavuttaisivat yli 20 000 asukkaan Kemin kaupungin jo alle tunnissa! Onko turvalli­suus siis taattu?

Karsikon rannikkovesien kautta nousee suurin osa Suomen luonnonlohista kutemaan Lapin jokiin. Saman alueen kautta kulkevat vuosittain myös lohenpoikasparvet mereen kasvamaan. Useat asian­tuntijat pitävät todennäköisenä, että erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydin­voimalan lämpimien vesien takia sekä lohien kutu- että parveilukäyttäytyminen häiriintyy ja seu­rauksena saattaa olla yksi Suomen historian suurimmista ekokatastrofeista. Vaelluskalojen tuhon välttämiseksi on Venäjälläkin uusimpia, Suomenlahden pohjukkaan rakennettavia ydinvoimaloita kielletty johtamasta jäähdytysvesiä mereen.

Perämeri on Suomessa lähes ainoa merialue, joka on nykyään talvisin jäässä ja täällä ihmiset harras­tavat jäällä hiihtoa, kelkkailua ja talvikalastusta. Kemi on myös kansainvälisesti tunnettu lumi- ja jäämatkailusta. Ydinvoimalan myötä merialueen vapaa-ajan käyttö talvella tulee mahdottomaksi, sillä sula-alueen arvioidaan olevan jopa yhdeksän neliökilometriä ja heikon jään alueen vielä sitäkin paljon suurempi.

Veitsiluoto Oy eli nykyinen Stora Enso on kymmeniä vuosia laskenut Perämeren Veitsiluodon lah­teen voimakkaita, nykyisin jo kiellettyjä myrkkyjä, jotka ovat laskeutuneet meren pohjaan. Voima­lan lauhdevesien voimakas virtaus sekä alueella tehtävät ruoppaustyöt saisivat merenpohjassa olevat ainekset uudestaan liikkeelle, joten ne pilaisivat nyt jo puhdistuneen vesialueen. Tätä asiaa Fenno­voima ei ole vaatimuksista huolimatta edes tutkinut.

Vapaa-ajan asuminen, luonnossa kulkeminen ja luonnon hyödyntäminen, Perämeren lohi, Simo-Ke­mi-Tornio -alueen matkailu, nämä kaikki ovat uhattuna. Lapin matkailukin kärsii; ei Lapin puhtaas­ta luonnosta maanteitse nauttimaan tuleva matkailijaakaan ilahdu heti Lapin portilla aivan nelostien läheisyydessä sijaitsevasta ydinvoimalasta.

Voimakkaat Perämerellä vaikuttavat etelätuulet aiheuttavat usein valtavia jään suppomuodostelmia, jotka ulottuvat syvälle meren pohjaan asti., Mitä voikaan aiheuttaa reaktorin lämpötilalle se, jos tuo jäämassa pääsee estämään jäähdytysveden virtaamisen ydinreaktorin jäähdytysjärjestelmään? On­ko Perämeren olosuhteiden kaltaisten paikkojen sopivuutta ydinvoimalalle tutkittu? Venäjällä on ydinvoimaloita Simoa pohjoisempanakin mutta ilmasto on siellä leudompaa valtameren ansiosta.

Simo kuuluu Suomen seismisesti aktiivisimpiin alueisiin: täällä on ollut mm. vuonna 1882 noin vii­den Richterin maanjäristys, jonka keskus on ollut aivan Simon alueen länsipuolella. Maanjäristysten ennustettavuus on vaikeaa. Mikä voi tältä osin taata alueen turvallisuuden?

Lentoyhtiö Finavianin Simoon suunnitellusta ydinvoimalasta antamassa lausunnossa todetaan mm. seuraavasti: ”Ydinvoimalan ympärille perustetaan Suomessa lentokieltoalue suojamaan ydinvoima-alueen ilmatilaa ydinvoimalan läheisyydessä lentämiseltä. Mikäli Simon ydinvoimalan ympärille perustettaisiin nykyisten ydinvoimaloiden ympärillä olevien lentokieltoalueiden kokoinen alue, se estäisi käytännössä Kemi-Tornion lentoaseman mahdollisuuksia palvella seudun elinkeinotoimin­nan ja matkailun tarpeita.”

Tästä lausunnosta johtuen ovat jotkut tahot ruvenneet ehdottelemaan, että Karsikkoniemessä lento­kieltoalue voisi olla vain murto-osa aiemmin turvalliseksi määritellystä, jotta ydinvoimala ja lento­kenttä sopisivat vierekkäin. Tällaiset vaatimukset ovat täysin vastuuttomia, varsinkin, kun Karsik­koon suunniteltu ydinvoimala jo muutenkin rikkoo räikeästi mm. pysyvälle asutukselle asetettuja turvallisuussäädöksiä.

Ydinvoimalan rakentaminen tällaiselle alueelle olisi todella vastuutonta. Pelkkä yhden tai kahden pienen kriisikunnan talouden pelastaminen on tästä kaikesta liian suuri hinta. Jos me todella tarvit­semme lisää ydinvoimaa, tulisi se rakentaa sinne, missä on jo valmis infrastruktuuri.

Perämeren kaareen jo osaksi rakennetut ja suunnitteilla olevat tuulivoimalat, joiden teho yhteensä tulee olemaan yhden ydinvoimalaitoksen luokkaa, ovat sitä ”vihreää sähköä”, joka sopii tähän ym­päristöön.

Odotamme Sinulta, arvoisa kansanedustaja, päätöstä, jonka takana voit ylpeänä olla myös tulevien sukupolvien edessä!

Karsikon puolesta ry

Kyösti Posti Maarit Ervasti

puheenjohtaja sihteeri