|
ma.28.6.2010 lähetetty kirjeenä Kansanedustajille Hyvä Kansanedustaja Ei ydinvoimaa Perämerelle Itämeren valtiot ovat luvanneet toimia EU:n saastuneen sisämeren pelastamiseksi ja Suomi on sitoutunut näihin toimiin. Siinä yhteydessä on huomiotta jäänyt, että Perämeri, Itämeren pohjoisin osa on vielä puhdas. Se on kaukana päättäjistä eikä sen ominaisuuksia yleensä tunneta. Itämeren altaan kokonaisuus on muistettava, kun tehdään päätöksiä ydinvoimaloiden periaateluvista. Perämeri on ainutlaatuinen koko maailmassa. Sen pohja nousee 1 sm vuodessa, - geologinen ilmiö jonka tieteellinen selvittäminen on kesken. Vähäsuolaisen, matalan murtoveden kalasto, pohjaeliöstö ja -kasvillisuus ovat omaperäisiä. Talvisin Perämeren peittää yhtenäinen jääkansi ja rannoille kasautuu pohjaan saakka ulottuvia ahtojääröykkiöitä. Ne muokkaavat matalikkoja ja pitävät rantaniityt avoimina. Luonto on maannouseman ja rantoja riipivien jäiden takia ainutlaatuista. Suomen kuvalehdessä (Mikko Niemelä SK 22) kerrottiin, että luonnonlohi yritetään palauttaa Kemijokeen. "Kemijoen lohi uhrattiin 1948 kun kansakunta tarvitsi sähköä", kirjoitettiin Tuolloin uskottiin teknologiseen nousuun. Kemijoen lohen hävittämisestä ei piitattu. Luonnonlohi nousee Perämerellä vielä Torniojokeen ja Ruotsin Kalixjokeen. Simojoen kanta elpyy ja nyt siis aiotaan palauttaa lohi Kemijokeenkin. On täysin turhaa puuhata lohta Kemijokeen jos samaan aikaan havitellaan ydinvoimalaa Simon Karsikkoon. Voimala ottaisi lauhdevetensä Karsikon itäpuolelta Röynin matalalta Halttarin edustalta, joka on vuosisatoja tunnettu vaellussiian, karisiian, silakan ja maivan eli Perämeren muikun kutualueena. Itämeren eteläosien pyynnistä Perämerelle selvinneet lohet vaeltavat Röynin matalalle ennen nousuaan viimeisiin lohijokiin. Kemijoenkin lohet kerääntyivät ennen Röyniin, jonne vaelluskalat tulevat ahmimaan kutevia pikkukaloja ja niiden mätiä ennen hajaantumistaan synnyinjokiinsa. Nousulohen, meritaimenen ja vaellussiian reitti kulkee juuri siinä, mistä lauhdevesi imettäisiin voimalaan 60 - 90 m³ sekuntinopeudella. Simojoen virtaama on n. 30 m³/sk. Nousulohet ja Itämerelle pyrkivät lohen ja taimenen poikaset sekä Karsikon itäpuolella kutevat ja liikkuvat nahkiaiset, ankeriaat, vaellussiiat, karisiiat, maivat, silakat ja muut kalat, mäti ja pohjaeläimet imeytyisivät voimalaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julisti helmikuussa 2010 Torniojoen meritaimenen ja muut suomalaiset meritaimenkannat äärimmäisen uhanalaiseksi. Meritaimensmoltteja vaeltaa vuosittain mereen n.10 000 yksilöä, lohismoltteja on miljoona. Luonnossa lisääntyvien lajien geeniperimä on ekosysteemille elintärkeä. Noin 50 alkuperäisestä meritaimenkannasta on jäljellä seitsemän luonnonmukaisesti lisääntyvää kantaa, tärkeimmät Perämereen laskevissa joissa. Meritaimenta ei istutuksilla ja kalanviljelyllä voida pelastaa eikä korvata, koska viljelykannat menestyvät huonosti koko Itämeren alueella. Nuorten meritaimenten ja niiden ravinnon tuhoutuminen olisi katastrofi koko alueen ekosysteemille. Oxfordin yliopiston tutkija tri Peter Henderson on selvittänyt, että ydinvoimaloiden imu tuhoaa kalakantoja (http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article3740173.ece). USA:n ympäristöliike onkin vaatinut rannikon korjattavien ydinvoimaloiden muuttamista ilmajäähdytteisiksi koska lauhdeveden sisäänotto tuhoaa kalat. Suomessa kalatuhoista on vaiettu ydinvoimakeskustelussa kokonaan. Loviisan voimalan lauhdeveden sihteihin kertyy yli 20 tonnia kalamurskaa vuodessa ja Olkiluodossa n. 30 tonnia. Olkiluodon kalatuhon selvittäminen on vasta alussa eikä kalastajien kokemuksia Loviisan edustan kalatuhoista pidetä huomionarvoisina. Fennovoiman Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei mainita lauhdeveden sisäänoton aiheuttamia kalatuhoja. Myönnetään kyllä että lauhdeveden purku rehevöittää merta, mutta seuraukset aliarvioidaan. Myös Karsikkoniemen linnusto ja kasvisto on monipuolista. Niemen edustan avoimet saaret ovat keskeisiä lintujen pesimäalueita. Pesivistä lajeista 13 on EU:n lintudirektiivin liitteeseen 1 kuuluvia. Karsikkoniemessä ja Laitakarissa esiintyy useita uhanalaisia ja silmällä pidettäviä kasvilajeja, jotka voimalan rakentaminen tuhoaisi. Vaikutus tuntuisi alavilla rannoilla ja suojelualueilla myös viereisessä Natura 2000 - ohjelmaan kuuluvissa Ajoksen Murhaniemessä ja Tiurasessa sekä Perämeren kansallispuistossa ja Möylyn hylkeiden suojelualueella. Ydinvoiman saasteettomuus koskee vain prosessin välittömiä hiilidioksidipäästöjä, mutta myös voimalan tuottama vesihöyry on kasvihuonekaasu. Kaksi kolmannesta ydinvoimalan energiasta ajetaan mereen kuumana lauhdevetenä, joka leviää laajalle matalassa (4 - 10 m) Perämeressä pitäen talvella veden sulana ja ilman sumuisena. Sula meri imee auringonsäteet sen sijaan että jää heijastaisi ne takaisin avaruuteen. Ilmaston lämpiämistä ei voi torjua ympäristöä lämmittävällä ydinvoimalla. Lisäksi lauhdevedet rehevöittävät meren. Rehevöityminen ja sen aiheuttamat leväesiintymät lisäävät uusimman tutkimuksen mukaan huomattavasti hiilidioksidipäästöjä. Perämeren alueen elämä on muotoutunut ääriolosuhteissa, joita ydinvoimalan rakentaminen horjuttaisi ja osin tuhoaisi kokonaan. Alueen geologinen, hydrologinen ja biologinen tutkimus on keskeneräistä. Tuntematon Perämeri on lisäksi kaukana etelän päättäjistä. Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointi ei perustu riittävään tieteellisen tietoon, eikä puutteellisten ja harhaanjohtavien esiselvitysten takia voida siksi antaa periaatteellistakaan lupaa Fennovoimalle. Ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista sallia ydinvoiman rakentamista Perämeren elämän äärirajoilla toimivaan ekosysteemiin ja siten levittää ympäristövaurioita Itämeren altaan vielä turmeltumattomille alueille. Kyösti Posti, entinen Halttarin ammattikalastaja, Karsikon puolesta ry:n puheenjohtaja, Simo Maija Kairamo, entinen veitsiluotolainen, Karsikon puolesta ry:n jäsen, Helsinki Arvoisa kansanedustaja! (Lähetetty 04.01.2010) Tulevaisuus on käsissäsi; olet mukana päättämässä lisäydinvoiman rakentamisesta Suomeen! Lähtöportaalla Sinun on ratkaistava, tarvitaanko ylipäätään lisää energiantuotantolaitoksia. Jos tarvitaan, onko se ydinvoimaa vai jotain muuta. Jos se on ydinvoimaa, kenelle kolmesta hakijasta sen rakentamisoikeus myönnetään. Fennovoimalla on kolme ehdokasta sijaintipaikkakunnaksi ja mikäli he luvan saavat, paikkakunnasta (Ruotsinpyhtää, Pyhäjoki vai Simon Karsikkoniemi) he päättävät sitten itse samoin kuin siitä, tuleeko laitoksia yksi vai kaksi. Ennen kuin teet päätöksesi, toivomme Sinun ottavan huomioon myös seuraavat asiat: Fennovoimasta 34 % omistaa saksalainen E.O.N; heille Suomen luonto, ihmiset ja elinolosuhteet eivät varmasti ole tärkeintä; heille hanke on ainoastaan ja vain kannattavaa liiketoimintaa. Yleensäkin kotimaisuusaste ydinvoimassa on pieni; voimalan rakenteet tulevat ulkomailta ja kokoaminenkin hoituu ulkomaisilla firmoilla ja halpatyöntekijöillä. TEM on vastikään arvioinut, että Suomen sähkönkulutus kasvaa pysyvästi hitaammin kuin on ennustettu. Näin ollen E.O.N tulisi varmasti myymään sähköä Euroopan markkinoille, mikä Pohjoismaiden kannalta merkitsisi sähkön hinnan nousua eikä suinkaan laskua. Tulisi tarkoin miettiä, mitkä ovat energiansäästömahdollisuutemme ja mahdolliset lisäenergian tuotantotapamme. Teollisuuden Voima TVO on selkeästi ilmoittanut, etteivät Fennovoiman ydinjätteet mahdu Posivaan. Fennovoimalla itsellään ei ole ydinjätteille loppusijoituspaikkaa. Karsikkoniemi Simossa on yksi ehdolla oleva paikkakunta Fennovoiman ydinvoimalalle. Alue on nykyisin pääosin sekä vapaa-ajan että matkailu- ja kalastuselinkeinojen käytössä. Karsikkoniemessä ja sen lähistössä on noin 160 vapaa-ajan asuntoa, joista monet ovat ympäri vuoden käytössä. Alueella on hienot marjastus-, sienestys-, metsästys- ja ulkoilumaastot, joita käyttävät tuhannet lähiseutujen asukkaat. Pahin seikka Karsikkoniemeen sijoitettavan ydinvoimalan kohdalla olisi se, että suojavyöhykkeen sisällä asuu vakituisesti yli 3000 ihmistä vaikka suositusten mukaan siellä tulisi olla alle 200 asukasta. Tällä alueella on lisäksi koulu, päiväkoti ja vanhustentalo. 20 km:n varautumisalueen sisäpuolelle jäisi Simon kunnan lisäksi Kemi ja osa Keminmaan kuntaa eli noin 30 000 asukasta. Laitos ei siis todellakaan tulisi sijaitsemaan harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista niin kuin suositellaan. Olisiko katastrofitilanteessa edes teoriassa mahdollista kuljettaa yli 3000 asukasta neljässä tunnissa varovyöhykkeeltä vähintään 20 km:n päähän, kuten katastrofihälytys edellyttää.? Perämerellä lisäksi tuulee lähes aina ja useimmiten lounaasta, joten katastrofitilanteessa saasteet saavuttaisivat yli 20 000 asukkaan Kemin kaupungin jo alle tunnissa! Onko turvallisuus siis taattu? Karsikon rannikkovesien kautta nousee suurin osa Suomen luonnonlohista kutemaan Lapin jokiin. Saman alueen kautta kulkevat vuosittain myös lohenpoikasparvet mereen kasvamaan. Useat asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia sekä lohien kutu- että parveilukäyttäytyminen häiriintyy ja seurauksena saattaa olla yksi Suomen historian suurimmista ekokatastrofeista. Vaelluskalojen tuhon välttämiseksi on Venäjälläkin uusimpia, Suomenlahden pohjukkaan rakennettavia ydinvoimaloita kielletty johtamasta jäähdytysvesiä mereen. Perämeri on Suomessa lähes ainoa merialue, joka on nykyään talvisin jäässä ja täällä ihmiset harrastavat jäällä hiihtoa, kelkkailua ja talvikalastusta. Kemi on myös kansainvälisesti tunnettu lumi- ja jäämatkailusta. Ydinvoimalan myötä merialueen vapaa-ajan käyttö talvella tulee mahdottomaksi, sillä sula-alueen arvioidaan olevan jopa yhdeksän neliökilometriä ja heikon jään alueen vielä sitäkin paljon suurempi. Veitsiluoto Oy eli nykyinen Stora Enso on kymmeniä vuosia laskenut Perämeren Veitsiluodon lahteen voimakkaita, nykyisin jo kiellettyjä myrkkyjä, jotka ovat laskeutuneet meren pohjaan. Voimalan lauhdevesien voimakas virtaus sekä alueella tehtävät ruoppaustyöt saisivat merenpohjassa olevat ainekset uudestaan liikkeelle, joten ne pilaisivat nyt jo puhdistuneen vesialueen. Tätä asiaa Fennovoima ei ole vaatimuksista huolimatta edes tutkinut. Vapaa-ajan asuminen, luonnossa kulkeminen ja luonnon hyödyntäminen, Perämeren lohi, Simo-Kemi-Tornio -alueen matkailu, nämä kaikki ovat uhattuna. Lapin matkailukin kärsii; ei Lapin puhtaasta luonnosta maanteitse nauttimaan tuleva matkailijaakaan ilahdu heti Lapin portilla aivan nelostien läheisyydessä sijaitsevasta ydinvoimalasta. Voimakkaat Perämerellä vaikuttavat etelätuulet aiheuttavat usein valtavia jään suppomuodostelmia, jotka ulottuvat syvälle meren pohjaan asti., Mitä voikaan aiheuttaa reaktorin lämpötilalle se, jos tuo jäämassa pääsee estämään jäähdytysveden virtaamisen ydinreaktorin jäähdytysjärjestelmään? Onko Perämeren olosuhteiden kaltaisten paikkojen sopivuutta ydinvoimalalle tutkittu? Venäjällä on ydinvoimaloita Simoa pohjoisempanakin mutta ilmasto on siellä leudompaa valtameren ansiosta. Simo kuuluu Suomen seismisesti aktiivisimpiin alueisiin: täällä on ollut mm. vuonna 1882 noin viiden Richterin maanjäristys, jonka keskus on ollut aivan Simon alueen länsipuolella. Maanjäristysten ennustettavuus on vaikeaa. Mikä voi tältä osin taata alueen turvallisuuden? Lentoyhtiö Finavianin Simoon suunnitellusta ydinvoimalasta antamassa lausunnossa todetaan mm. seuraavasti: ”Ydinvoimalan ympärille perustetaan Suomessa lentokieltoalue suojamaan ydinvoima-alueen ilmatilaa ydinvoimalan läheisyydessä lentämiseltä. Mikäli Simon ydinvoimalan ympärille perustettaisiin nykyisten ydinvoimaloiden ympärillä olevien lentokieltoalueiden kokoinen alue, se estäisi käytännössä Kemi-Tornion lentoaseman mahdollisuuksia palvella seudun elinkeinotoiminnan ja matkailun tarpeita.” Tästä lausunnosta johtuen ovat jotkut tahot ruvenneet ehdottelemaan, että Karsikkoniemessä lentokieltoalue voisi olla vain murto-osa aiemmin turvalliseksi määritellystä, jotta ydinvoimala ja lentokenttä sopisivat vierekkäin. Tällaiset vaatimukset ovat täysin vastuuttomia, varsinkin, kun Karsikkoon suunniteltu ydinvoimala jo muutenkin rikkoo räikeästi mm. pysyvälle asutukselle asetettuja turvallisuussäädöksiä. Ydinvoimalan rakentaminen tällaiselle alueelle olisi todella vastuutonta. Pelkkä yhden tai kahden pienen kriisikunnan talouden pelastaminen on tästä kaikesta liian suuri hinta. Jos me todella tarvitsemme lisää ydinvoimaa, tulisi se rakentaa sinne, missä on jo valmis infrastruktuuri. Perämeren kaareen jo osaksi rakennetut ja suunnitteilla olevat tuulivoimalat, joiden teho yhteensä tulee olemaan yhden ydinvoimalaitoksen luokkaa, ovat sitä ”vihreää sähköä”, joka sopii tähän ympäristöön. Odotamme Sinulta, arvoisa kansanedustaja, päätöstä, jonka takana voit ylpeänä olla myös tulevien sukupolvien edessä! Karsikon puolesta ry Kyösti Posti Maarit Ervasti puheenjohtaja sihteeri |
