ONKO PERÄMERENKAAREN TULEVAISUUS UHATTUNA ?

Ihmisten hyvinvointi ja luonnonlohen tulevaisuus on vaakalaudalla. Syynä on Simon Karsikkoniemeen suunnitteilla oleva Fennovoiman ydinvoimala. Karsikkoniemen edustan vesillä on ikimuistoisista ajoista lähtien ollut korvaamaton merkitys Perämeren lohelle. Näiden matalien rannikkovesien kautta nousee suurin osa maamme luonnonlohista Lapin kutujokiin. Saman alueen läpi laskeutuvat myös vuosittain lohenpoikasparvet kasvamaan Itämeren syönnösalueille. Matkallaan lohet joutuvat ydinvoimalan lauhdevesitunnelien ja lämpimien vesimassojen sisään eikä kalatutkijoillakaan ole tietoa kuinka merkittävät negatiiviset kerrannaisvaikutukset voivat olla koko luonnonlohikannan tulevaisuudelle. Näiltä osin YVA-selvitys ei antanut minkäänlaista tutkimustietoa, koska olosuhteet ovat niin poikkeukselliset. Onko meillä varaa ja oikeutta riskeerata tulevilta sukupolvilta Lapin vapaiden jokien lohi ja kansalaisten turvallisuus Saksalaisen energiajätin (E.ON) ehdoilla, sillä heille hanke on ainoastaan kannattavaa bisnestä.

Rakentamatta jättämiseen on myös monia muita syitä. Varsinkin Hepolan alueella asuvat ja läheisellä tehtaalla aikanaan työskennelleet tietävät, että Veitsiluodon myrkyt laskettiin suoraan nyt suunnitellulle lauhdevesien purkupaikalle Hepolanlahteen mistä ne todennäköisesti lähtevät liikkeelle uuden satamaväylän ruoppauksen ja voimakkaiden vesivirtausten (90 kuutiota/s) vaikutuksesta (YVA:ssa ei huomioitu). Kansalaisia kummastuttaa myös Fennovoiman ylimielinen ja lainvastainen suhtautuminen 5 km suojavyöhykkeeseen, koska pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200 (STUK). Huolta kannetaan myös korkea-aktiivisesta jätteestä (ei minkäänlaista sopimusta Posivan kanssa) sekä Kemin kansainvälisesti tunnetusta lumi-ja jäämatkailusta. Jäähiihtäminen, moottorikelkkailu, talvikalastaminen ja jäänmurtajaristeilyt loppuvat kokonaan Kemin eteläpuolisilta alueilta ydinvoimalan myötä. Talvella sulana pysyvän alueen suuruudesta (n.25-40 km2) on myös monenlaisia arvioita, varsinkin kun verrataan Loviisaan tai Olkiluotoon joiden rantavesien kuutiomäärät ovat eri luokkaa kuin Karsikon länsipuolen matalikot. Jatkuva sumuhaitta vaarantaisi myös alueen lentoliikennettä, sillä etelän puoleiset tuulet ovat vallitsevia. Fennovoiman (2500 MW voimalan rakennuskustannus n. 6 miljardia € ja mahdollinen purkukustannus 1,4-4,6 miljoonaa €/ megawatti) ydinvastuu tulee kattaa vakuutuksin ja sopimuksin 1,5 miljardiin €, toisaalta ydinonnettomuuden kustannukset voisivat kohota 15-17 miljardiin € puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä kuten Tsernobylin jälkeen. Suomen valtio, siis veromaksajat olisivat viime käden maksajat. Ruotsin historian vakavin läheltä piti tilanne oli Forsmarkin ydinvoimalalla vuonna 2006, jossa yhteys sähköverkkoon katkesi ja hätägeneraattorien käynnistys ei ottanut onnistuakseen. Tsernobylin toistuminen oli vain muutamista minuuteista kiinni.

Jos tämä hanke tultaisiin toteuttamaan niin Karsikkoon rakennettaisiin toinen… sitten kolmas…kuten on käynyt Loviisassa ja Olkiluodossa (hakee jo neljättä lupaa). Valmiille infrastruktuurille on kannattavaa rakentaa lisää. Rakennustyömaa on mittava, mikä tarkoittaa jatkuvaa raskasta liikennettä, kallion räjäytyksiä, louhintaa, maa-ainesten kuljetusta mikä jatkuisi vuodesta 2012 noin 6-8 vuotta. Laitakariin on myös suunnitteilla pengertie. Ovatko Simon kunnan 21 uutta valtuutettua, jotka edustavat yhteensä 1225 ääntä (pienin äänimäärä 32) asiantuntevia saatika kykeneviä päättämään myös lähialueen kuntien tulevaisuudesta? Toteutuuko demokratia? Myös lähikunnille kansanäänestys joka kylläkin vaatisi lakimuutoksen. Kemin keskustaan on 10 km, Simoon 20 km, Keminmaahan 15 km ja Tornioon 30 km. Rakennusurakat kilpailutetaan globaalisti ja suurin osa tulee menemään ulkomaisille yrityksille samoin lähialueen työllisyystilannetta se ei tule korjaamaan (vrt.Olkiluoto ). Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen tuo moninkertaisesti enemmän pysyviä työpaikkoja ja rahat jäävät aluetalouteen. Lähialueen (3 km säteellä on noin 100 loma-asuntoa) kiinteistöjen omistajat ovat huolissaan, kun heidän omaisuutensa käyttöarvo laskee ja lähisaarien asukkailla olisi mahdoton kulkea mökeilleen talvella. Jos voimala tehdään Simoon niin yhdistyksen jäseniä tullaan auttamaan korvausvaatimusten laatimisessa. Yhdistys on tehnyt valitukset kaavoista ja kaikki keinot tullaan käyttämään hankkeen estämiseksi.

Är Bottenvikens framtid hotad av kärnkraft i Finland ?

Människornas välstånd och vild laxstammens framtid är hotad, eftersom man planerar att bygga ett kärnkraftsverk vid Karsikkoudden i Simo kommun. Vid denna plats har Bottenvikens lax sin naturliga vandringsled till Lapplands fria älvar för att leka. Smolt har också samma grunda vattnet i sin vandring till Östersjön. Ett kärnkraftverk hotar att både smolt och vandringslax sugs in i en sköljvattentunnel (90 m2/s) och att det varma avloppsvattnet stör och förhindrar deras vandring. Fiskeforskarna vet inte hur kärnkraftsverket påverkar laxens vandring. Utredningen som Pöyry AB har gjort visar inte hur en kärnkraftsanläggning skulle påverka laxen och andra fiskarters framtid.

Är det rätt att (E.ON) en stor Tysk energijätte bestämmer laxstammens framtid i Lapplands fria älvar liksom Torneå älv och Kalix älv. Tyskarna kommer inte att bry sig om såna saker. De planerar, att göra stora vinster och säljer el till Outokumpu och också till Sverige.

Fennovoima planerar, att muddra 500 meter av havsbotten (Veitsiluoto har i över 30 år dumpat allt avloppsvatten till Hepolaviken och havsbotten innehåller giftiga ämnen) och bygga en ny hamn till Karsikko. Folk undrar över Fennovoimas förslag till en 5 kilometers skyddsområde vid kärnkraftverket, där enligt Finska Strålningskyddcentralen det bara får vara under 200 invånare bosatta. I Hepola och Maksniemi byar finns det nästan 3000 stadigt boende människor. Det finns också stor oro om Kemis internationellt kända vinterturism med skidåkning, snöskoter, vinterfiske och andra vinteraktiviteter. Turisterna besöker snöslottet och genomför kryssningar med isbrytare. Under vintertid kan det vara 25-40 km2 öppet vatten eftersom det är så pass grunda vattenförhållanden, om man jämför till exempel Olkiluoto och Loviisa där vattendjupen är klart större. Inom tre kilometers radie finns det över 100 sommarstugor och för dom som har sitt sommarställe på någon ö skulle det vara omöjligt att ta sig dit under vintertid.

Det skulle också att vara en stadig dimma över Kemi-Tornio flygfält som påverkar flygtrafikens säkerhet. Sveriges allvarligaste kärnkraftsolycka var mycket nära i Forsmark år 2006, där kopplingen till elnätet bröts och försöket att starta en nödgenerator misslyckades. Det var faktiskt nära att hända samma sak som 1986 i Tjernobyl.

Om detta jättestora byggnadsverk skulle färdigställas, så är det sannolikt, att man skulle bygga ett andra och tredje kraftverk på Karsikkoudden, som man gjort i Loviisa och Olkiluoto (där man planerar bygga den fjärde). Det lönar sig att bygga på det ställe där Infrastruktur redan är färdig. Det skulle vara konstant högt ljud från anläggningsarbete, lastbilar, jordgrävning och transport av jordmassor. Detta kunde fortsätta från 2012 kanske 6-8 år beroende på kraftverkets kapacitet som är 1500 eller 2500 MW. Alldeles nära är Kemi, Simo, Keminmaa, Tornio-Haparanda och bara fem mil till Kalix. Kan det vara möjligt att någon räddningsplan kan övertyga varje människas säkerhet i ett så litet område med över 60 000 invånare ? Det tror vi inte.

Arbetskraften för anläggningsarbetet kommer från andra länder liksom det har skett i Olkiluoto. Bara en femtedel är finnar. Det skulle vara mycket klokare, att satsa på förnybara energikällor.

Vår förening kommer att på alla lagliga sätt motsätta detta massiva byggnadsprojekt. Hoppas, att vi får stöd från den Svenska sidan, att Fennovoima inte får hota oss, våra barn och barnbarn. Framtiden ska vara i våra händer.