Ympäristöministeriö                      Lähetetty 12.01.2010

Susanna Vähä

PL 35

00023 Valtioneuvosto

VALITUS LAPIN LIITON PÄÄTÖKSESTÄ [49] HYVÄKSYÄ KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA [1]

Valittaja:Karsikon puolesta ry

osoite: Kivikonkatu 21

94600 KEMI

puh. 040-5956769 / Kyösti Posti pj

Seuraavassa esitetyillä perusteilla katsomme, että Lapin liitto ei ole toiminut lain mukaisesti hyväksyessään [49] Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan. Kyseinen kaava ei esimerkiksi täytä maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia. Lisäksi se rikkoo ympäristöperusoikeutta. Lapin liitto ei ole myöskään riitävästi selvittänyt kaavan vaikutuksia. Ministeriön on jätettävä kaava vahvistamatta. Lapin liitto voi tehdä päätöstä kaavan hyväksymisestä vasta sitten, kun tässä valituskirjelmässä vaaditut lisäselvitykset esitetään kaavan yhteydessä.

1. Ydinjätehuolto on kattavasti selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon ydinvoimamaakuntakaavan laadinnassa

Ydinvoimalan käytöstä väistämättä seuraa, että syntyy käytettyä polttoainetta ja muuta ydinjätettä. Niinpä sellaisen kaavan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen (tietylle alueelle), vaikutuksena on tämän laitoksen käytöstä aiheutuvan ydinjätteen olemassaolosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvat riskit ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoitukseen" liittyvät ongelmat ovat siis tällaisen kaavan vaikutuksia. Korkea-aktiivinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia.

Ydinvoimalaitoksen mahdollistavan kaavan on täytettävä vaatimukset: ekologisesta kestävyydestä; mahdollisuuksista energia- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen mm. ympäristön- ja luonnonarvojen kannalta kestävällä tavalla sekä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön; ympäristöhaittojen vähentämisestä ja luonnonarvojen, kuten arvokkaiden luontokohteiden, vaalimisesta ja siitä, että ei aiheudu oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (MRL 28 §). Lisäksi maakuntakaavan olisi oltava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen [10: s. 2, 7]: erityistä huomiota olisi siis kiinnitettävä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Päästöjä tulee yli 200 eri ainetta, jotka kaasuuntuvat, höyrystyvät ja kiteytyvät uudelleen esim. laskeutuessaan maahan, josta eläimet ja lopulta ihmiset saavat aineita elimistöönsä.Tritiumin kohdalla noin puolet menee jäähdytysvesien mukana mereen (juomavesi/kalat). Toinen puoli johdetaan ilmastointipiipun kautta taivaalle. Tritiumin on todettu aiheuttavan lapsille leukemiaa. Äiti syö ja hengittää ja sikiövaiheessa saadaan vauriot aikaan kehittyen jo alle 5 vuotiailla leukemiaksi. Vapaat neutronit vaikuttavat myös jäähdytysvesiin aikaansaaden tritiumia. Cesium 137, radium 226 (luiden haurastuminen) ja jodi 31 myös jalokaasujen lisäksi vapautuu prosessissa. Puhumattakaan polonium 210 joka on maailman myrkyllisin aine (vrt. Litvinenkon murha 2006). Kuka arvaa parhaiten tulevaisuuteen, koska kukaan ei voi tietää näiden "näkymättömien " aineiden pitkäaikaisista vaikutuksista ihmisten elimistöön. Ydineaktorissa lämpötila nousee noin 2600 Celsius asteeseen ja prosessia on jatkuvasti jäähdytettävä (2500 MW vaatii noin 90 m3 jäähdytysveden keskeytymätöntä virtausta). Simon Karsikkoon suunnitellun voimalan jäädytys vedet otettaisiin pintaottona niemen etelä puolelta röyttän hiekalta, mikä on monien kalojen kutualuetta. Loviisan voimalan yhteydessä todettiin vuosittaisen tuhoutuneen kalan määräksi noin 20 000 kiloa. Olen itse ollut ammattikalastajana 20 vuotta juuri tällä alueella ja väitän, että silakan tullessa kutemaan röyttän hiekkapohjalle (syvyys 3-5 metriä) juhannuksen aikaan tulee niin valtava piikki kalojen määrässä, että 90m3 jäähdytysveden imussa silakka huonona uimarina tulee imetyksi virtauksen mukana kymmeniä tonneja päivittäin mikä hienon hiekan kanssa tulisi tukkimaan jäähdytysveden saannin tuhoisin seuraamuksin. Sama toistuu siian ja muikun kohdalla syyskudulla. Vaelluslohet ja syönnösalueelle Itämereen menevät smoltit joutuvat samojen virtausten kohteeksi ja röyttän juoni on ollut muinaisista ajoista lätien Suomen paras lohenpyyntipaikka. Pohjoisiin jokiin menevien kutulohien tulevaisuus olisi myös vaakalaudalla, sillä kukaan tutkija ei osaa sanoa miten eri kerrannaisvaikutukset voisivat tuhota perämeren lohikannan. Ahtojäät ovat myös suurena uhkana jäähdytysveden saannille.

Kaavoitettaessa aluetta ydinvoimalaitoksen käyttöön pitäisi samalla myös varautua laitoksen tuottaman korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Fennovoiman ydinlaitoshankkeen osalta korostuu tämä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen varautumisen vaatimus kaavojen laatimisen yhteydessä, koska Fennovoima ei ole esittänyt käytettävissään olevia menetelmiä loppusijoituksen ratkaisemiseksi [9]. Suomessa ei ole päätöstä kaiken Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta yhteen loppusijoituspaikkaan [9: s. 3, 5, 6], vaikka Fennovoima on sellaista esittänyt [26: s. 11, 105, 111- 115]. Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoitustilaa hallitseva Posiva Oy on ilmoittanut, että Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoittamista on käsiteltävä liittämättä siihen Olkiluodon loppusijoituslaitosta [9: s. 1].

Kaavan yhteydessä pitäisi esittää, kuinka laitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan - mukaan lukien korkea-aktiivisen jätteen jätehuolto n. 200000 vuoden ajan. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa mitenkään kestävää näyttöä siitä, että mikään ihmisyhteisö kykenisi hallitsemaan mitään toimintaa tai tapahtumia näin pitkää aikaa - ei ihmistoimintaa, ei muiden eliöiden toimintaa, ei teknisten välineiden toimivuutta eikä luonnonvoimia. Merkittävimmän vaikeuden korkea-aktiivisen jätteen jätehuollolle aiheuttaa se, että ihmisten loppusijoituspaikan ympäristössä tekemiä toimia ei kyetä ennakoimaan murto-osaakaan tästä ajasta eikä ihmiskunnalla ole edes luotettavaa keinoa, kuinka se kykenisi välittämään ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa sukupolvesta toiseen tuhansien sukupolvien päähän. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä ei ole osoitettu, miten korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoittaminen" onnistuisi riittävän kestävällä, turvallisella ja terveellisyyden vaatimuksen täyttävällä tavalla näin pitkän aikaa. USA:ssa loppusijoitus on epäonnistunut 8 kertaa ja Kanadassa on aina tullut uusia ratkaisemattomia "miljardi euron" ongelmia loppusijoituksen ratkaisun tielle. Kanadassa ei saa säilöä maan alle. Niinpä ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei täytä edellä mainittuja maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia vaatimuksia.

Lapin liitto on hyväksynyt kaavan selvittämättä jätehuollon varmuutta koko sinä aikana, kun korkea-aktiivinen ydinjäte on vaarallista. Lapin liitto ei ole riittävästi selvittänyt kaavan vaikutuksia sitä laadittaessa (MRL 9, 28 §; MRA 1 §). Lisäksi hyväksyessään kaavan Lapin liitto on rikkonut ympäristöperusoikeutta: sillä alueella, minne ydinjätteet jätetään tai päätyvät, tulevaisuudessa elävien ihmisten ja heidän jälkeläistensä oikeutta terveelliseen ympäristöön ja oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon. (perustuslaki 20 §).

Mikään vakuutuslaitos ei korvaa ydinonnettomuudesta koituneita vahinkoja väestölle saatika menetettyä omaisuutta.

2. Ydinvoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on riittävästi selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi kuin ydinvoimalaitos

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Sähkön tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu kuitenkin uusiutumattomien uraanivarojen käyttöön ja näitä uraanivaroja riittää nykykulutuksella vain muutamaksi kymmeneksi - muutamaksi sadaksi vuodeksi [26: s. 289]. Noin 1000 kg malmia saadaan noin 4kg uraania ja varsinainen jäännös 996 kg on noin kuusi kertaa vaarallisempaa kuin talteen otettu uraani. Louhinnan ympäristövaikutuksista ja suoranaisista ekokatastrofeista on maapallolla useita näyttöjä. Kolumbia jokeen "karkasi" käytetyn uraanin jäähdytysvesiä eikä niitä voida saada takaisin . Jokea vain tarkkaillaan (4-5 litraa voi tuhota koko kaupungin vesivarat). Ihmisen aikaan saama plutonium (ydinaseet) joudutaan käyttämään tulevaisuudessa polttoaineena. Riski kasvaa myös terrorismille, sillä se säteilee vain alfa-säteitä ja on näin helposti kujetettavissa vaikka ihmisten taskuissa (Nagasaki/tennispallon verran plutoniumia ja 100 000 välitöntä kuolonuhria). Niinpä ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö ja ydinvoimamaakuntakaavaluonnos eivät ole tämän valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen (4.4) mukaisia.

Ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei ole hyväksyttävissä, koska ydinvoimalaitos ei ole sellainen toiminto, joka olisi välttämättä sijoitettava jonnekin: ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen mahdollistavan kaavan tarkoituksena on tyydyttää sähkön tarvetta ja tämän tarpeen tyydyttämiseksi on muitakin edullisia vaihtoehtoja kuin ydinvoimalat [11: s. 23 – 25; 16; 17; 18] - sellaisia, jotka täyttävät em. MRL 28 §:n vaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä vaihtoehtoja ovat mm. toimenpiteet ja tekniikka sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoima, sähkön tuottaminen biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä muu uusiutuvan energian tuotanto [11, 14]. Nämä vaihtoehdot sähköntuotannolle ovat toteutettavissa paljon suuremmassa laajuudessa ja pitemmäksi aikaa kuin ydinvoima, koska uusiutuvat energianlähteet perustuvat auringon energiaan joko suoraan (aurinkovoima) tai auringon energian aikaansaamiin luonnollisiin ilmiöihin maapallolla (tuuli ja biopolttoaineet) eli ehtymättömiin luonnonvaroihin. Vaihtoehtojen laajamittainen käyttöönotto on toteutettavissa vastaavassa ajassa, mitä vaatii ydinvoimapäätösten valmistelu ja ydinvoimaloiden suunnittelu ja toteuttaminen [11, 14].

Koska ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen esittämä ydinvoimalaitosrakentaminen ja ydinvoima eivät täytä suurta osaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vaatimuksista korkea-aktiivisen jätteen käsittelyongelman ja muiden ympäristövaikutustensa takia sekä ehtyvien uraanivarojen kulutuksen vuoksi. lisäksi on arvioitu,että ydinvoimalan purku tulisi lähes yhtä kalliiksi kuin sen rakentaminen. Mihin laitoksen radioaktiivisia rakenteita voi käyttää ? Matala- ja keskiaktiiviset jätteet on myös säilöttävä "jonnekkin". Vaihtoehtoja on olemassa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi, jotka eivät aiheuta yhtä ongelmallisia haittoja näiden vaatimusten täyttämisen suhteen (MRL 9, 24, 28 §). Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä ei ole kuitenkaan osoitettu, että tällaisia vaihtoehtoja ei olisi ja että ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi välttämätöntä.

3. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähkön ja muun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen panostamalla täytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet paljon paremmin kuin ydinvoimalla

Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan energiantuotannon suunnittelulla ja toteuttamisella ja energiankäytön tehokkuuden parantamisella edistetään seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita enemmänkin kuin ydinvoimalla: edistetään kohdeseutujen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mm. lisääntyneiden työpaikkojen sekä verotulojen kasvun myötä ja turvataan energiahuollon valtakunnallisia tarpeita.

Lisäksi uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön ja muun energian tuotannon (ja energiatehokkuuden parantamisen) suunnittelulla ja toteuttamisella edistetään myös seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita – toisin kuin ydinvoimalla [12: s. 56, 57, 61]:

- Toimiva aluerakenne (4.2) [10: s. 1]:

1. Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja sähkönkäytön tehostaminen edistäisi monilla alueilla elinkeinotoimintaa ja vahvistaisi monien alueiden energiantuotantoa ja/tai energian saatavuutta eli ydinvoimaan verrattuna useampien ja laajempien Suomen alueiden kilpailukykyä ja tarjoaisi enemmän työmahdollisuuksia [13, 14: s. 36; 11: s. 30, 39, 42, 47; 26: s. 90, 91] - samalla edistäen luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Kullakin alueella uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen pohjautuu kyseiselle alueelle luontaisiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin: esim. tuulivoimaa sinne, missä tuuliolosuhteet ja tuulivoiman rakennettavuus ovat suotuisat; esim. biopolttoaineiden hyödyntämistä sinne, missä olosuhteet niiden tuotannolle ja käytölle ovat suotuisat. Näin uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähkön ja muun energian tuotanto auttaa useilla alueilla hyödyntämään myös harvaan asutun maaseudun ja taantuvien alueiden rakenteita ja monipuolistamaan niiden elinkeinotoimintaa. Energian tuontiriippuvuus vähenee enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla, koska uusiutuvat energianlähteet ovat täysin kotimaista alkuperää, kun taas "ydinpolttoaine" ja laitoksen rakentajat on tuotava ulkomailta. Tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin energianlähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa on myös merkittäviä mahdollisuuksia vientimarkkinoihin. Suomessa on pystynyt syntymään ja kehittymään merkittävää tuulivoimatekniikkaan liittyvää osaamista ja tuotantoa (WinWind) – lähinnä vientimarkkinoihin perustuen – vaikka kotimainen tuulivoiman kysyntä on ollut tähän asti hyvin vähäistä. Tällä hetkellä alan edelleen kehittyminen ja kasvaminen Suomessa riippuu monista seikoista, kuten täkäläisillä tuulivoimatekniikan yrityksillä ei ole vastaavaa etua merkittävistä kotimarkkinoista. Esimerkiksi saksalaisilla, tanskalaisilla, espanjalaisilla, ranskalaisilla, yhdysvaltalaisilla, kiinalaisilla, intialaisilla, japanilaisilla kilpailijoilla on.

Ydinvoimaloiden myötä sähköntuotantoon liittyvä taloudellinen toimeliaisuus painottuu parille - kolmelle ydinvoimalaitospaikkakunnalle ja tästä taloudellisesta panostuksesta suuri osa päätyy ulkomaisille laitetoimittajille ja ulkomaiselle työvoimalle.

 Uusiutuviin energianlähteisiin perustuva eli hajautunut energiantuotanto edistää myös seuraavia tavoitteita: tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä, aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana kokonaisuutena ja alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta.

- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3):

 Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja energiankäytön tehostaminen perustuvat luonnon voimavarojen kestävään hyödyntämiseen ja niillä edistetään seuraavia tavoitteita: edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä; olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään; edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöedellytyksiä [10: s. 2, 4]. Ydinvoimarakentaminen ei ole ekologisesti kestävää. (Ks. kappaleet 1 ja 2 edellä, [12: s. 57]).

 Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä työpaikkoja syntyy paljon useammille paikoille ja enemmän kuin ydinvoimaa käyttäen [13, 14: s. 36; 11: s. 30, 39, 42, 47; 26: s. 90, 91]. Niinpä työpaikkoja syntyy myös paremmin eri väestöryhmien saavutettaville useille alueille. Näin uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen tukee tavoitetta kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa [10: s. 2].

- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4):

 Uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.

Vaikka Suomessakin on viime vuosina pyritty energiatehokkuuden parantamiseen, niin

energian käytössämme on edelleen paljon tehostamisen varaa [19; 11: s. 18, 19].

Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa energian käyttö

suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina paljon enemmän kuin

Suomessa [19]. Energian käytön tehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin

panostamalla voidaan vastata myös valtioneuvoston strategisiin linjauksiin energian

kulutuksen kääntämiseksi laskuun ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi [26:

s. 97]. Lisäydinvoima ei palvele näitä tavoitteita, koska sen myötä sähkömarkkinoille

vain tulee suuri määrä lisää uusiutumattomalla energianlähteellä tuotettua sähköä

myytäväksi ja kulutettavaksi, minkä myötä sähkönkuluttajien kiinnostus sähkönkäytön

tehostamiseksi todennäköisesti vain laskee.

- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) [10: s. 6, 7]:

 Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön panostamalla edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja varaudutaan uusiutuvia polttoaineita

käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa.

 Sähkönhankintaan liittyvän kokonaisriskin [26: s. 40] eli sen strategisen hajauttamisen ja sähköntuotannon toimintavarmuuden kannalta poikkeustilanteissakin on parempi, että sähköntuotanto mahdollisimman paljon perustuu hajautettuun, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon, ei ydinvoimalaitosten kaltaisiin suuryksiköihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassakin todetaan, että Suomeen sijoitetun sähköntuotantokapasiteetin tulee olla monipuolista ja hajautettua ja että etusijalle asetetaan tuotantokapasiteetti, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä [26: s. 97]. Näiden tavoitteiden mukaista on nimenomaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto – erityisesti tuulivoima, siksikin koska tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä erittäin pieni. Ydinvoima ei niinkään vastaa näihin tavoitteisiin, koska se perustuu valtavan suuriin yksikköihin ja sen osuus jo vanhoilla päätöksillä (Olkiluoto 1 – 3 ja Loviisa 1 ja 2) tulee olemaan sähköntuotantomuodoista suurin eli n. 40 % Suomen sähköntuotannosta [26: s. 86, 95].

 Merkittävä sähkömarkkinoiden kilpailuongelmien aiheuttaja on keskittynyt sähköntuotannon omistus [26: s. 80]. Johtuen ydinvoimalaitosten valtavasta yksikkökoosta ne ovat yleensä useiden sähköntuottajien yhdessä omistamia. Kilpailullisistakin syistä tulee välttää ydinvoimaloiden kaltaisia valtavia sähköntuotantoyksiköitä, joiden käyttö edellyttää yhteistyötä ”keskenään kilpailevien” yhtiöiden kesken [26: s. 82]. Jos sähköntuotanto suurelta osin perustuu ydinvoimaloihin, niin sähkömarkkinoita hallitsevat parin - kolmen konsernin ydinosaamisen ympärille rakentuneet yhteenliittymät ja kilpailu sähkömarkkinoilla jää enimmäkseen näiden – paljolti omistajapohjaltaan samojen - yhteenliittymien väliseksi näennäiskilpailuksi (suurin osa TVO:n omistajista omistaa myös Fennovoimaa ja päinvastoin). Jos suuriin yksikköihin, kuten ydinvoimaloihin, perustuva sähköntuotanto hallitsee sähkömarkkinoita ja siten paljolti määrittää sekä sähköenergian että sähkönsiirron ja sähköverkkoon liittymismaksujen hinnoittelua, niin pienimuotoisemman sähköntuotannon on vaikea tulla sähkömarkkinoille [26: s. 83, 84; 20: s. 18, 21, 24]. Tämä on näkynyt Suomen sähköntuotannossa: edellisen ydinsähkön markkinoilletulobuumin jälkeen 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa sähkön- ja lämmön yhteistuotannon rakentaminen väheni paljon noin kymmeneksi vuodeksi [21: s. 2].

Jos taas sähköntuotanto merkittävässä määrin perustuisi uusiutuviin energianlähteisiin

ja siten suhteellisen pieniin tuotantolaitoksiin, niin sähköntuotantoon voisivat ryhtyä

pienetkin ja jopa uudet toimijat. Tämä mahdollistaisi todellista kilpailua

sähköntuotannossa.

 Periaatepäätöshakemuksessa annetaan ymmärtää, että ydinsähkö on kohtuu- ja vakaahintaista [26: s. 2, 5, 37 - 39]. Kuitenkin ydinsähkön kustannusten arviointi on vaikeaa. Jo pelkästään ydinsähkön tuottamiseen liittyviä kustannuksia toiminnanharjoittajalle on melko vaikea arvioida, mikä ilmenee esimerkiksi Olkiluoto 3 -ydinvoimalahankkeesta ja siinä jo rakentamisvaiheessa syntyneessä toimittajan ja tilaajan välisestä parin miljardin euron kiistasta [18]. Vaihtelut arvioissa ydinvoimaloiden rakentamiskustannuksissa ja rakentamisajoissa vaikuttavat niin paljon ydinvoimalatoiminnan pääomatarpeeseen, että jo näistä tekijöistä aiheutuu yli kertaluokan vaihteluväli arvioihin ydinsähkön hinnasta [17]. Rakentamisen jälkeisiin tuotantokustannuksiin liittyy vähemmän epävarmuutta, mutta ydinjätehuollon kustannuksista arviot vaihtelevat taas kertaluokkia [17]. Niinpä ydinsähkölle ei voida määrittää luotettavaa hintaa – varsinkin kun ottaa huomioon, että ydinvoimaloista ja ydinjätteistä aiheutuu riskiä ydinvoimalatoiminnan harjoittajan lisäksi myös muulle yhteiskunnalle ja riskien myötä odotusarvoa kustannuksista, joita on vielä vaikeampi määrittää kuin toiminnanharjoittajalle koituvia kustannuksia. Ei voida luotettavasti arvioida, onko ydinsähkö halvempaa vai kalliimpaa kuin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö: ydinsähkön hinta riippuu niin paljon vaihtelusta siinä, kuinka halvalla, nopeasti ja hyvin ydinvoimalat saadaan rakennettua ja purettua ja ydinjätehuolto hoidettua – sekä vallitsevasta korkotasosta [17]. Lisäksi tuulisähkön tuotantokustannukset ovat halpenemassa, niin että ensi vuosikymmenellä tuulisähköstä tullee selkeästi edullisempaa verrattuna ydinsähköön, jonka kohdalla hinta-arviot ovat epäluotettavampia [16].

Koska suurin osa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta johdetaan lauhdeveden mukana lämpönä mereen, millä on mm. rehevöittävää vaikutusta, niin ydinvoimakaava on myös sen alueidenkäyttötavoitteen vastainen, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4). Hajautetulla uusiutuvien energianlähteiden käytöllä ei ole tätäkään ristiriitaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. Perämeri on puhdistunut 80-luvulta lähtien ja murtoveden laatu on hyvää keskitasoa. Olisi anteeksiantamatonta pilata tällaista puhdasta ainutlaatuista ekosysteemiä tulevilta sukupolvilta vain oman lyhytnäköisen ahneutemme tähden. E.ON on maailman toiseksi suurin energiajätti, joka ei tiputa mannaa taivaasta ihmisten hyödyksi vaan tekee erittäin tuottavaa bisnestä ja jättää jätteet meidän lastemme harteille.

4. Ydinvoima ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto ovat merkittävässä määrin toisiaan pois sulkevia

Sähköntuotantoon liittyvien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina Suomessa ovat paljolti samat yhtiöt riippumatta sähköntuotantotavasta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takana on enimmäkseen samoja yhtiöitä kuin ydinvoimahankkeidenkin takana. Jos nämä yhtiöt käyttävät suuren osan investointimahdollisuuksistaan ydinvoimahankkeisiin, niin jää paljon vähemmän mahdollisuuksia sijoittaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin ja energiankäytön tehostamiseen. Myös sähkön kysynnän rajallisuuden takia eri sähköntuotantohankkeet ovat toistensa kilpailijoita: jos uusien ydinvoimaloiden myötä suurin osa sähkön tuotannosta ja kysynnästä katetaan ydinvoimalla, niin vähenee sähkön kysyntään perustuva tarve muulle, myös uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle.

Edellä mainitun johdosta Suomessa vireillä olevat suuret energiahankkeet, kuten ydinvoimahankkeet ja suuret tuulivoimahankkeet vaikuttavat toistensa toteutumiseen ollen merkittävässä määrin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Tämä johtuu jo siitäkin, että valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa [33: s. 57 – 64] nähty uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 2020-luvulle voitaisiin kattaa jo tällä hetkellä Suomessa vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla [34: s. 16, 19 - 22] tai yhdellä lisäydinvoimalalla. Lisäksi 2020-luvulle mennessä voitaisiin sähkönkulutusta vähentää edullisemmin kuin luoda uutta sähköntuotantoa ja paljon suuremmassa määrin kuin mitä on edes tavoitteeksi asetettu valtioneuvoston strategiassa [11: s. 4 – 9, 22 – 24] .

Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltava ydinvoimahankkeen vaikutuksia muiden suurten energiahankkeiden, kuten suurten tuulivoimahankkeiden, toteutumiseen [32]. Tätä Lapin liitto ei ole selvittänyt kaavaa laatiessaan. (MRL 9, 28 §; MRA 1 §)

5. Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle

Karsikkoniemen ympäristössä on mm. seuraavassa mainittuja erityisiä luonnonarvoja:

a) Siellä on merkittävää linnustoa mm. Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin – Keppimatalan -alueella [2: s. 27; 3: s. 26, 30, 31]. Esitetyllä Karsikon ydinvoimalaitosalueella ja sen lähiympäristössä pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki ja peltosirkku; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, liro, pyy ja laulujoutsen [23: s. 7-8]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esim. Karsikon ranta-alueilla ja sen edustan saarilla pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulee turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua.

b) Karsikkoniemessä on hyvin runsaasti uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s. 43 – 53; 4: s. 22; 2: s. 16, 17, 24 – 30, 34, 36; 50: s. 25 - 28; 3: s. 26 - 31; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126; 51: s. 38, 89, 90, 95, 96, 101 - 117, 122 - 123; 52: s. 52, 53, 56, 67, 71; 53: s. 29, 30, 32, 34, 35], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös runsaasti luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 22] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa.

c) Karsikkoniemeen johtava tie kulkee 1-luokan pohjavesialueen päällä [8]. Ydinvoimalan huoltotieksi parannettava tie vaarantaa pohjavesialuetta [30: s. 4, 5].

Sen sijaan, että Karsikkoniemeen kaavoitetaan edellä mainittujen erityisten luonnonarvojen alueelle ja niiden viereen energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, näillä alueilla pitää olla kaavamerkintä, joka turvaa näiden alueiden luonnonarvojen säilymisen.

Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) [10: s. 4] siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita ovat esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristö. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi. Eikä niillä sijaitse niin paljoa kuin Karsikkoniemessä uhanalaisten tai muuten huomioitavien eliölajien esiintymiä eikä luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä [7: s. 5; 4: s. 19].

Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta [10: s. 4, 5, 7, 8]: (4.4) alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä; alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). Karsikkoniemi on ainoa teollisesti rakentamaton niemi ja virkistysalue koko perämeren pohjukassa. Tuhannet ihmiset veneilevät, marjastavat, sienestävät, metsästävät, lenkkeilevät ja vain vaeltavat kallioisilla rannoilla ja mäntymetsissä. 5 kilometrin säteellä on myös noin 160 loma-asuntoa, joista noin puolet ovat ympärivuotisessa käytössä.

Esitetyn ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä muutaman kilometrin säteellä on Karsikkoniemen ympäristössä taajaa asutusta lähempänä esitettyä ydinvoimalaitosaluetta sekä enemmän kuin muissa edellä mainituissa vaihtoehtoisissa paikoissa – asukkaita yli kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä esitetään säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 [2: s. 10, 14; 15: s. 4] - minkä takia ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen aiheuttaa laitoksen mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen suuremman riskin väestön turvallisuudelle kuin sijoittaminen johonkin em. vaihtoehtoisista paikoista. Karsikkoniemen ympäristön asukasmäärän takia ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on myös vastoin valtakunnallista tavoitetta (4.3) [10. s. 3]: suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Se on myös vastoin tavoitetta, että alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimalaitoksen edellyttämät suojavyöhykkeet (4.5) [10: s. 7]. 5 kilometrin säteellä tulisi olla alle 200 (STUK suositus) vakinaista asukasta ja karsikossa määräksi on laskettu noin 3500 asukasta .

6. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita ja siten myös ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittämisessä (YVAA 10 §, MRL 9 §)

Edelleen on ydinvoimalaitoshankkeelle välttämättömien toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäselvitystarpeita, jotka tuovat esiin hankkeen soveltuvuutta suunnitellulle alueelle, mm. voimajohtokäytävien ympäristövaikutusten ja arkeologisten inventointien osalta sekä tarvittavien uusien liikenneväylien (tiet, satamaväylä ja moottorikelkkareittien siirtäminen) sijainti suhteessa merkittäviin luonnon- ja muinaisjäännösesiintymiin [2: s. 20, 35, 53, 58, 62; 3: s. 37; 4: s. 157, 158; 30 : s. 5]. Nämä edelleen tarvittavat selvitykset ovat olennaisia myös tarkasteltaessa kaavoitukseen liittyviä vaatimuksia riittävästä ympäristövaikutusten selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä (mm. MRL 9, 28 §, [10: s. 2; 29]). Johtokäytäviin ja liikenneväyliin liittyviä ympäristövaikutusarviointeja on tarpeen tarkentaa jo maakuntakaavan yhteydessä, koska maakuntakaavassa esitetään näiden sijoittumista, millä ohjataan näiden sijoittumisvaihtoehtoja ja siten rajataan niitä myös muissa kaavoissa ja hankesuunnitteluissa. Hankkeeseen liittyvät kaavat voidaan hyväksyä vasta, kun edellä mainitut lisäselvitykset on annettu ja arvioitu niiden riittävyys. Ilman näitä lisäselvityksiä maakuntakaavan [1, 2] mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa ei ole riittävästi tunnistettu odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä, kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (4.3) edellytetään [10: s. 2].

Ydinvoimahankkeen YVA-selostusta olisi täydennettävä ja täydennysten riittävyyttä arvioitava myös seuraavassa mainittujen seikkojen osalta, ennen kuin ydinvoimalaa koskevaa maakuntakaavaa voidaan hyväksyä:

 Ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit

Ydinjätehuollon ympäristövaikutuksia ja riskejä ei ole esitetty riittävästi, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen osalta (ks. kpl 1). YVA-selostus ja muut ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ovat sikäli puutteellisia, että niissä ei ole käsitelty sitä, onko YVA-selostuksessa lyhyesti mainittua loppusijoitusratkaisua [4: s. 90, 316 - 318] varmempaa keinoa estää radioaktiivisten aineiden vapautumista ydinjätteistä elolliseen luontoon. Tarkastelussa pitäisi erityisesti käsitellä myös ydinjätteiden pitkäaikaiseen loppusijoitukseen liittyvää merkittävintä riskiä eli ihmisten toimintaa loppusijoituspaikan ympäristössä vähintään 200000 vuoden aikana ja mahdollisuutta välittää ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa näin pitkäksi aikaa, jotta paikan ympäristössä ei tiedostamatta tai vahingossa tehtäisi toimia, joista seuraisi radioaktiivisten aineiden vapautumista elolliseen luontoon. Tarkastella pitäisi myös sitä, onko kyseisen ydinlaitoksen ydinjätehuoltovelvollisella käytettävissään osaamista ja ratkaisuja, joita tarvitaan korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon järjestämiseksi.

 Ydinvoimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksen käytöstä johtuvat välilliset päästöt ja riskit

Ydinvoimalaitoshankkeen päästöjä ja riskejä ei ole esitetty kattavasti YVA-selostuksessa eikä ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä. Tämä pitää erityisesti paikkaansa ydinvoimalaitoksen käytölle välttämättömän korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon sekä ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöjen ja riskien osalta. Selvittämättä on jäänyt osa kuormituksesta ja riskeistä ympäristölle, kuten typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ja vesiin (mm. räjäytysaineiden käytöstä) ja ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöt vesiin ja muu kuormitus. Esimerkkeinä ydinpolttoaineen valmistusketjun riskeistä ja kuormituksesta ovat: uraanilouhinnan, uraanirikasteen konversion ja muun ydinpolttoaineen valmistuksen jätteet ja niiden määrät, myrkyllisyys ja radioaktiivisuus; näiden jätteiden vuodot ja pölyäminen ympäristöön sekä uraanirikasteen konversiosta jäävä köyhdytetty uraani ja sen käsittely ja käyttö (mm. sotilaallinen käyttö). Esimerkiksi Australiassa ja Pohjois-Amerikassa on 1970 – 2000 -luvuilla tapahtunut lukuisia uraanikaivosten jätealtaiden vuotoja ja muita ydinpolttoainetuotantoon liittyvien laitosten kemikaalivuotoja ympäristöön [40 - 43]. Ydinvoimalaitoksen käytöstä johtuvia päästöjä ilmaan ja veteen (myös kasvihuonekaasupäästöjä) pitäisi verrata ensisijaisesti sähkön tarpeen tyydyttämiseen toimenpiteillä sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoimalla ja uusiutuvilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä, sillä nämä ovat ydinvoiman merkittävimmät vaihtoehdot Suomessa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi [11: s. 22 - 30]. Ydinpolttoaineen valmistusketju ja siihen liittyvät päästöt ja riskit ovat suoraa seurausta ydinvoimalan toiminnasta, joten nämä seikat pitäisi perusteellisesti tuoda esiin ydinvoimalaitoshanketta koskevissa YVA-selostuksessa ja kaavaan liittyvissä selvityksissä.

 Edellytykset väestön turvaamiseksi ydinvoimalan poikkeustilanteissa

Karsikkoniemi ei ole ympäröivän asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 vaatimusten mukainen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka [2: s. 10, 14; 15: s. 4]. Jotta Karsikkoniemeä voitaisiin harkita turvallisuuden suhteen hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan ohjeen YVL 1.10 mukainen turvallisuustaso [27: s. 2; 28 : s. 3]. Selvitys siitä, että tällaiset ratkaisut ovat olemassa, on annettava myös ydinvoimalaitosta koskevan maakuntakaavan yhteydessä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava vaatimuksia mm. ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemisen suhteen [10: s. 2, 3, 7].

 Suhteellisen todennäköiset ympäristövaikutuksiltaan vakavat poikkeustilanteet

YVA-selostuksessa tai muissa ydinvoimalaitoshankkeen kaavoihin liittyvissä selvityksissä olisi tullut tarkastella mahdollisena poikkeustilanteena myös tilannetta, jossa ydinvoimalaitos on suoran aseellisen vahingoittamispyrkimyksen kohteena. Kun katsotaan historiaan, kuinka usein Suomessa on ollut sodan kaltainen aseellinen selkkaus, niin on melko todennäköistä, että käyttöikänsä aikana ydinvoimalan kaltainen suuri sähköntuotantoyksikkö joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisen hyökkäyksen seurauksena on merkittävä riski INES-luokan 7 tapahtumalle. Tällaisista ja muista suhteellisen todennäköisistä poikkeustilanteista johtuvat vakavimmat ympäristövaikutukset ja -riskit on esitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Niinpä ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi esitettävä myös INES-luokitusasteikon luokan 7 mukaisen tapahtuman seurauksia.

Merkittävimmät vaihtoehdot uudelle ydinvoimalalle ovat energiankäytön tehostaminen, tuulivoima ja biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Näihin ei liity vastaavaa riskiä aseellisessa kriisitilanteessa kuin ydinvoimalaitokseen: tuulivoimalat tai ydinvoimalaan verrattuna pienitehoiset biopolttoainetta käyttävät energiantuotantolaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia aseellisen tuhoamisyrityksen kohteita kuin ydinvoimala. Myöskään mahdollinen hyökkäys ei aiheuttaisi tällaisissa kohteissa vastaavaa vakavan ja laaja-alaisen ympäristövahingon riskiä kuin ydinvoimalaitoksen kyseessä ollen. On perusteltua, että ydinvoimalan YVA:ssa ja kaavaan liittyvissä selvityksissä käsitellään myös aseellisen hyökkäyksen aiheuttamaa riskiä ja sen seurauksena mahdollisesti syntyviä ympäristövaikutuksia, koska ydinvoimala vastaisi merkittävän suuresta osasta Suomen sähköntuotantoa ja siten on Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä poikkeuksellisen houkutteleva hyökkäyskohde. Niinpä aseellinen hyökkäys on erityisesti ydinvoimalaitokseen liittyvä riski - suuremmassa määrin kuin sen vaihtoehtoihin.

 Vähäisempi sähkön tarve osana ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamatta jättämistä

YVA-selostuksessa ja muissa ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, miten vähäisempi sähkön tarve liittyy siihen vaihtoehtoon, että ydinvoimalaitoshanketta ei toteuteta. Reaalinen nollavaihtoehto ydinvoimalan rakentamiselle on se, että sähkön kulutus ei kasva siinä tapauksessa, että ydinvoimalaa ei rakenneta, niin paljoa kuin siinä tapauksessa, että ydinvoimala rakennetaan. Tällaisen nollavaihtoehdon realistisuutta havainnollistaa osaltaan Ruotsin esimerkki. 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin sähkönkulutuksen suhteellinen kasvu oli Suomessa lähes kolminkertainen Ruotsiin verrattuna ja vastaavasti sähkönkulutuksen suhteellisen kasvun arvellaan Suomessa edelleen olevan noin kaksinkertaista Ruotsiin verrattuna [44; 45; 46; 7: s. 21]. Ruotsissa teollisuus arvelee, että Ruotsin sähkökulutus kasvaa n. 1 TWh/a vuoteen 2020 asti [46], kasvua olisi siis noin 0,6 %/a. Suomessa Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat arvelleet, että sähkönkulutus Suomessa kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2020 noin 1,1 - 1,3 % vuosittain ja 2020-luvullakin edelleen nopeammin kuin, mitä sen oletetaan Ruotsissa kasvavan [7: s. 21; 4: s. 348]. Kuitenkin olosuhteiltaan (mm. ilmasto, väestön elintottumukset ja väentiheys, teollisuuden rakenne, nykyinen sähkön kulutus asukasta kohti) Suomi ja Ruotsi ovat varsin samanlaiset. Mistä siis johtuu, että Suomessa sähkönkulutuksen kasvun ei arvella hidastuvan vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa - ennen kuin vasta ehkä 2030-luvulla [7: s. 21; 4: s. 348]? Ruotsissa sähkön kulutuksen kasvu on noin vuodesta 1986 alkaen ollut selvästi vähäisempää kuin ennen tätä [47]. Merkittävästi tähän on varmasti vaikuttanut se, että Ruotsissa päätettiin 1980-luvulla olla rakentamatta lisää ydinvoimaloita. Sähkön säästäväisempi käyttö on käytännössäkin todellinen vaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle. Lisäksi viime vuosina on tullut mm. EU:ssa ja Suomessakin voimakkaasti esiin tarve ja pyrkimys lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä myös sähköntuotannossa. Varteenotettava nollavaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle on se, että sähkön kulutuksen kasvu olisi ilman lisäydinvoimaa vain noin 1/3 - 1/2 siitä, mitä sen on arveltu olevan lisäydinvoiman kanssa, ja että tämä vähäisempi sähkön tarve katettaisiin muilla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla sähköntuotantohankkeilla. Tällaisen realistisen nollavaihtoehdon tarkastelun pitäisi sisältyä YVA-selostukseen ja ydinvoimalaitosmaakuntakaavaan liittyviin selvityksiin.

 Lauhdevesien ja jätevesien vaikutukset

Jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannan vesivirtaamasta 55 - 90 m³/s nopeudella heikentää vaelluskalojen poikasten ja muiden kalojen selviytymismahdollisuuksia alueella. Ydinvoimalan jäähdytysveden otto voi tappaa vuosittain jopa satoja tonneja kalaa [25: s. 11]. Lauhdevesien vaikutuksien osalta pitäisi esittää, missä määrin jäähdytysvesikierto tappaa kaloja ja muuta vesieliöstöä ja tämän vaikutuksen merkitystä alueen kalastolle ja muulle eliöstölle ja millä perusteella tämän vaikutuksen suuruutta ja merkitystä on arvioitu [25: s. 11, 20]. Pitäisi myös esittää, minkälainen vaikutus on BHK- ja ravinnekuormalla, joka aiheutuu siitä, että voimalaitoksen vedenottoon päätynyttä eliöstöä purkautuu kuolleena ja kuolevana jäähdytysvesien mukana mereen.

Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ja jätevesien ekologista vaikutusta vesistöön eli tämän vaikutuksen suuruutta olisi syytä arvioida tarkemmin mallintamalla [30: s. 2, 3]. Mallintamalla voitaisiin tarkastella sekä lämpökuorman että jäähdytysveden mukana purkautuvan kuolleen biomassan sekä ydinvoimalaitoksen jätevesien yhdessä aiheuttaman rehevöitymisvaikutuksen suuruutta. Tähän mennessä esitetystä aineistosta ei juurikaan saa käsitystä tämän vaikutuksen suuruudesta. Olisi syytä mallintaa myös Karsikon ydinvoimalaitokselta purettavien vesien yhteisvaikutusta Veitsiluodon tehtailta purettavien jäte- ja jäähdytysvesien kanssa [48]. Mallinnus vaatii taustatietojen hankintaa [12: s. 116], mutta ottaen huomioon hankkeen suuruuden ja lauhde- ym. vesipäästöjen suuruuden ja sen, että hankkeen toteutus ja sen edellyttämät kaavoitus- ja lupaprosessit kestäisivät joka tapauksessa vielä useita vuosia, niin mallinnukseen ja sen taustatietoihin tarvittavaa työmäärää voidaan pitää kohtuullisena – myös mallinnuksella saatavilla olevaan lisäinformaatioon nähden.

Erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia lohien kutu- ja parveilukäyttäytyminen häiriytyy [36, 37]. YVA-selostuksessa [4: s. 209] esitetään, että lohiparvet vaeltaisivat muutaman metrin syvyydessä ja koska lauhdevedet lämmittäisivät vain lähinnä meren pintakerrosta, niin lauhdevesillä ei olisi haitallisia vaikutuksia kutukalaparvien vaelluskäyttäytymiseen. Tämä väite lohiparvien vaellussyvyydestä Karsikkoniemen alueella ei ole luotettava. Alueen kalastajien mukaan Karsikkoniemen alueella lohi vaeltaa joko aivan pinnassa tai vain hieman pinnan alapuolella [36, 37]. Alueen ammattikalastajat myös tietävät, että myös Simojoen lohikanta parveilee Karsikkoniemen edustalla ennen nousuaan kutujokeensa [36, 37].

Mitä tapahtuu vanhoille Veitsiluodon-tehtaiden saastuttamille pohjasedimenteille Karsikon, Veitsiluodon ja Ajoksen ympäristössä, kun Karsikkoniemen länsi- ja luoteispuolelle pääsee lämmintä lauhdevettä? Tällöin pohjasedimenttien luona fysikaalis-kemialliset olosuhteet muuttuvat. Muuttuvat vesivirtaukset nostavat sedimenttejä ylös pohjasta. Purkuvesien vaikutus pohjasedimentteihin ja niiden vaikutuksiin ympäristössä tulisi ehdottomasti tarkemmin arvioida ja tutkia. [36; 38: s. 6; 3: s. 21]

 Karsikon alueen merkitys lintujen syysmuutossa ja ydinvoimalahankkeen vaikutus siihen

Lintujen syysmuuton reittinä Karsikkoniemellä voi hyvinkin olla olennaisesti suurempi merkitys kuin kevätmuutossa, koska syysmuutto suuntautuu Lapin mantereelta Pohjanlahdelle ja muualle Itämerelle päin ja tällöin mantereelta merelle päin suuntautuvassa muutossa Karsikkoniemen kaltaisen merelle työntyvän niemen kautta voi hyvinkin kulkea merkittävästi enemmän lintuja kuin kevätmuuton aikana. Niinpä on tarpeen selvittää myös lintujen syysmuuton aikaista lintujen määrää ja muuttoreittien ja levähdys- ja ruokailualueiden sijoittumista Karsikon alueella suhteessa esitettyihin ydinvoimalaitosalueeseen ja voimalinjareitteihin. [30: s. 3; 12: s. 36]

 Karsikkoniemen ja sen luonnon monimuotoisuuden maakunnallinen merkitys

Ympäristövaikutusten arviointiin on syytä sisällyttää Karsikkoniemen alueen luonnon merkityksen arviointi osana kokonaisuutta, jonka muodostavat Perämeren avoin ulappa-alue, Möylyn suojelualue, Perämeren kansallispuisto, viereinen Tiurasen saari ja Ajoksen saaren Natura 2000 -alue, maankohoamisrannikon luonto ja sen kehityssarjat. Karsikkoniemi rajoittaa tässä maisemallisessa kokonaisuudessa teollisuuden ja satamatoimintojen leimaaman Veitsiluoto - Ajos - Kemi - Karihaara - Tornio - Röyttä- alueen siten, että maankohoamisrannikko avautuu yhtenäisenä ja luonnonvaraisena kokonaisuutena Perämerelle: Karsikkoniemi on Perämeren luonnonvaraisten ranta-alueiden vartija. Maakuntakaavoitukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi arvioida ja esittää Karsikkoniemen, sen luonnon ja tämän monimuotoisuuden sekä maiseman merkitys maakunnan ja seutukunnan tasolla - myös rannikon ja merialueen uhanalaisten luontotyyppien kannalta [31: s. 1, 4, 5; 32; 39: s. 3]. Olisi siis myös esitettävä, missä määrin Karsikkoniemeä vastaavia luonnon-, maisema- ja virkistysarvoja sisältäviä alueita löytyy muualta seutukunnasta ja maakunnasta [39: s. 4].

7. Vastausta Lapin liiton vastineeseen Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja lisäperusteita valituksellemme

Selvitys yhdistys ry:n toimialasta ja -alueesta (MRA 92 §):

Katso www.karsikonpuolesta.net

Kemissä 11.01.2010

Karsikon puolesta ry

Kyösti Posti Maarit Ervasti

puheenjohtaja sihteeri

sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

LIITTEET:

2. Pöyry Environment Oy, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kaavaselostus, ehdotus 25.11.2009, Lapin liitto, 86 s. + liite [3], http://www.lapinliitto.fi/kaavoitus/kt_selo.pdf, (viitatut kohdat tarkoitus esittää korostettuna)

4. Fennovoima Oy, Pöyry Energy Oy, Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Helsinki 2008, ISBN 978-952-5756-03-6, s. 19, 22, 157, 158, 195, 200, 348.

6. Minna-Liisa Rantaniemi, lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Espoo 19.12.2008, viite 7131/815/2008, 7 s.

7. Fortum Power and Heat Oy, Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, s. 5, 21, 78.

8. Tapani Honkanen, Karsikkoniemen yleiskaava, yleiskaavaehdotus, Seitap Oy, Simon kunta, Rovaniemi 26.10.2006.

9. Posiva Oy, Fennovoima oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskeva periaatepäätöshakemus, lausunto, Eurajoki 10.6.2009, 9 s., http://www.tem.fi/files/23510/Posivan_lausunto_(FPAP)_10.6.2009.pdf

11. Toim. Karoliina Auvinen, Ville Pohjanheimo, Päivi Rosqvist, Virtaa tulevaisuuteen, Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia, Helsinki 2007, ISBN 978-952-5242-16-1, 56 s.,

http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/VirtaaTulevaisuuteen_web_30012007.pdf

12. Fennovoima, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Lisäselvitykset, huhtikuu 2009, s. 35-37, 43-57, 61.

13. Heidi Hänninen, Uusiutuvat energianmuodot työllistävät monipuolisesti, Tekniikka & talous, 19.7.2007, http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article36721.ece

14. Asplund D., Korppi-Tommola J., Helynen S., Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015, 10.5.2005, VTT, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, 48 s., http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/E5063805F1B754D5C22570190028414D/$file/34642005.pdf

16. Janne Björklund, Ydinvoiman edullisuus kyseenalaistuu tulevaisuudessa, dia esityksessä ”Miksi Simon ydinvoimalaitoksen suunnittelua ei tule jatkaa?”, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, huhtikuu 2009.

17. Cost of Nuclear Power, nuclearinfo.net, http://nuclearinfo.net/Nuclearpower/WebHomeCostOfNuclearPower

18. Janne Saarikko, Tapaus Olkiluoto 3 - TVO-Areva-Siemens-soppa, 28.1.2009, http://www.piksu.net/node/611

19. European Environment Agency, Total energy intensity 1995-2006, relative energy intensity and per capita consumption, http://dataservice.eea.europa.eu/atlas/viewdata/viewpub.asp?id=4101

20. kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto, Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen, muistio, 20.4.2006, s. 18, 21, 24.

21. toim: Harri Lammi, Olli Tuomola, Antero Vihma, Simo Kyllönen, Sami Wilkman, Kaisa Kosonen, Tuuli Kaskinen, näkökulma ydinvoimaan, 2002, 8 s.

22. Tapani Honkanen, Simo, Karsikkoniemen yleiskaava, Yleiskaavaehdotuksen selostus kaavaehdotusvaiheessa, Simon kunta, Seitap Oy, 2004 – 2006, Rovaniemi 1.1.2005, täydennetty 20.3.2006, 26 s.

23. 23. Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y., Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009, Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen lisäselvitys, 12.10.2009, s. 7-9.

25. Seppälä M., Kovanen T., Kokko H., Aspelund S., Lupapäätös Nrot 13/2006/2, 14 /2006/2 koskien mm. Olkiluoto 3:n tarvitseman jäähdytysveden johtamista merestä, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Helsinki 19.6.2006, Dnrot LSY-2003-Y-32, LSY-2006-Y-27, s. 11, 20.

26. Rantanen, J., Saarenpää, T. et al., Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Fennovoima Oy, Lönnbeg painot Oy, Helsinki, 14.1.2009, s. 40, 80, 82-84, 86, 90, 91, 95, 97, 212, 289.

27. Soudunsaari M., Soppela A., Paldanius H., Lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta, Lapin pelastuslaitos 10.6.2009, TEM:n dnro 49/815/2009, s. 2.

28. Soudunsaari M., Soppela A., Paldanius H., Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitokselle, Lapin pelastuslaitos 15.12.2008, TEM:n dnro 7131/815/2008, 6 s.

30. Eira Luokkanen, Tiina Kämäräinen, Lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Lapin ympäristökeskus, 22.12.2008, LAP-2008-J-10-531, 6 s.

31. Arto Ahokumpu, Metsähallituksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitosten ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, 18.12.2008, TEM:n dnro 7131/815/2008, 6 s.

32. Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunto Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaava-luonnoksesta v. 2008.

33. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 36/2008, Edita Publishing Oy, ISBN 978-952-227-125-9, s. 57-64.

34. Lauri Luopajärvi, Tuulivoimaseminaari, PVO-Innopower Oy, 23.4.2009, s. 16, 19-22.

39. Eero Kaakinen, Heikki Aronpää, lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 4.12.2008, PPO-2008-J-8-531, 6 s.

44. Statistiska centralbyrån, Tillförsel och användning av el 1994 - 2006 (GWh), Uppdaterad: 2008-02-29, http://www.scb.se/templates/tableOrChart____24270.asp

45. Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Energia/Energiankulutus, http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp

1. Sverker Martin-Löf, Svensk processindustri och energiförsörjningen, 22.3.2006, dia 12, http://www.iva.se/upload/Verksamhet/Projekt/Process/Fil%202%20SML%20hos%20IVA%20rev%20B.pdf

47. Fredrik Robelius, Slut på olja - slut på energi?, Uppsala universitet, 2.10.2006, dia 7.

49. Johanna Ojala-Niemelä, Raimo Holster, Heikki Autto, Olavi Lehtiniemi, Lapin liiton valtuuston kokouksen 25.11.2009 § 21: Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, pöytäkirja 2/2009, s. 1-3, 20, 21, 27.

50. Pöyry Environment Oy, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kaavaselostus, ehdotus 8.6.2009, Lapin liitto, 67070636.BSP1, s. 25-28.

51. Fennovoima, Hakemus ydinenergialain (990/1987) 11 §:n tarkoittamaksi ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaksi valtioneuvoston periaatepäätökseksi, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 §:n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, 30.10.2009, s. 38, 89, 90, 95, 96, 101-117, 122, 123.

52. Pöyry Energy Oy, Ydinvoimalaitoshanke, Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Fennovoima Oy, lokakuu 2009, 60K30029.25, s. 52, 53, 56, 67-71, liite 6.

VIITTEET:

49.Esko Lotvonen, Hannes Manninen, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus, Lapin liitto, Rovaniemi 25.11.2009. (http://www.lapinliitto.fi/kaavoitus/kt_mk.pdf)

50.Pöyry Environment Oy, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kaavaselostus, ehdotus 25.11.2009, Lapin liitto, 86 s. + liite [3], http://www.lapinliitto.fi/kaavoitus/kt_selo.pdf

3. Liite 1. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi, 49 s., [2]:n liite.

4. Fennovoima Oy, Pöyry Energy Oy, Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Helsinki 2008, ISBN 978-952-5756-03-6, 388 s. + 2 liitettä.

5. Teollisuuden Voima Oyj, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä, Eura Print Oy 02/2008, 220 s., http://www.tvo.fi/uploads/File/2008/YVA_selostusraportti_FI_Secured_pien.pdf

7. Fortum Power and Heat Oy, Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 214 s., http://www.fortum.com/gallery/Loviisa/selostus_suomi.pdf

10. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, Helsinki 13.11.2008, 9 s. + liite, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi

12. Fennovoima, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Lisäselvitykset, huhtikuu 2009, 124 s.

15. Säteilyturvakeskus, Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset, ohje YVL 1.10, 11.7.2000, Oy Edita Ab, 7 s., http://www.finlex.fi/data/normit/5655-YVL1-10.pdf

20. kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto, Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen, muistio, 20.4.2006, 37 s.

23. Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y., Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009, Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen lisäselvitys, 12.10.2009, 13 s., http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/doc/lisaselvitykset/Simo-linnusto.pdf

24. Anne Väätäinen, Mauri Pekkarinen, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeesta; yhteysviranomaisen lausunto, työ- ja elinkeinoministeriö, 20.02.2009, 7131/815/2008, 62 s.

25. Seppälä M., Kovanen T., Kokko H., Aspelund S., Lupapäätös Nrot 13/2006/2, 14 /2006/2 koskien mm. Olkiluoto 3:n tarvitseman jäähdytysveden johtamista merestä, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Helsinki 19.6.2006, Dnrot LSY-2003-Y-32, LSY-2006-Y-27, 23 s., http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=52283&lan=fi

26. Rantanen, J., Saarenpää, T. et al., Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Fennovoima Oy, Lönnbeg painot Oy, Helsinki, 14.1.2009, 328 s., http://www.fennovoima.fi/hanke/hakemus-ja-yva-aineisto/pap-aineistot

27. Soudunsaari M., Soppela A., Paldanius H., Lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta, Lapin pelastuslaitos 10.6.2009, TEM:n dnro 49/815/2009, 8 s. + 2 liitettä.

29. Lapin ympäristökeskuksen lausunto Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta v. 2008.

33. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 36/2008, Edita Publishing Oy, 159 s., ISBN 978-952-227-125-9,

http://www.tem.fi/files/21079/TEMjul_36_2008_energia_ja_ilmasto.pdf

34. Lauri Luopajärvi, Tuulivoimaseminaari, PVO-Innopower Oy, 23.4.2009, 28 s., http://www.motiva.fi/files/1852/Tuulivoimaseminaari_PVO_Kristiinankaupunki_04_2009.pdf

35. Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017, Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007, 61 s., www.ahven.net/ksuunnitelmat/15.pdf

36. Karsikon puolesta ry:n lausunto Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta

37. Rainer Järvelän mielipide Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta

38. Minna-Liisa Rantaniemi, lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Espoo 19.12.2008, viite 7131/815/2008, 7 s.

40. Harri Lammi, Uraaninlouhinnan riskit, Greenpeace 18.6.2006, 15 diaa, http:
//kotisivukone.fi/files/eiuraanikaivostakuusamoon.kotisivukone.com/tiedostot/greenpeace-harri_lammi.ppt

41. Uraanikaivos, Lappilaiset uraanivoimaa vastaan -kansanliike, http://www.uraanivoima.com/?p=uraanikaivos + viitteet

1. Lauri Myllyvirta (toim.), Uraaninlouhinnan riskit – tapaus Areva, Greenpeace, joulukuu 2006, 12 s., http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/Uraaninlouhinnan-riskit-tapaus-areva.pdf

2. Ian Austen, Uranium Producer Warns of Lake Ontario Pollution, The New York Times, 22.5.2008, http://www.nytimes.com/2008/05/22/business/worldbusiness/22pollute.html

3. Eero Virtalan mielipide Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta.

50. Pöyry Environment Oy, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kaavaselostus, ehdotus 8.6.2009, Lapin liitto, 67070636.BSP1, 76 s. + liite.

51. Fennovoima, Hakemus ydinenergialain (990/1987) 11 §:n tarkoittamaksi ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaksi valtioneuvoston periaatepäätökseksi, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 §:n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, 30.10.2009, 128 s., http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/doc/lisaselvitykset/Lisaselvitykset2.pdf

52. Pöyry Energy Oy, Ydinvoimalaitoshanke, Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Fennovoima Oy, lokakuu 2009, 60K30029.25, 79 s., http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/doc/lisaselvitykset/Kalojenkutualueet.pdf

53. Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki, Panu Oulasvirta, Ydinvoimalaitoshanke, Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus, Alleco Oy, Fennovoima Oy, lokakuu 2009, 62 s., http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/doc/lisaselvitykset/Vedenalainen-luonto.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö

Aleksanterinkatu 4 PL 32

00023 VALTIONEUVOSTO

HELSINKI 

Asia: Fennovoiman ydinvoimalahanke Simon Karsikkoniemeen
7131/815/2008



Karsikon puolesta ry vastustaa jyrkästi ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simon Karsikkoniemeen.

Perusteluina esitämme seuraavaa:

(1)- On riski, että ydinvoimalan lämpimät jäähdytysvedet tuhoaisivat ainakin osittain Perämeren pohjukan lohijokien (Simo-, Tornio- ja Kalixjoki) luon­nonlohikannat.

Monien asiantuntijoiden ja ikimuistoisen perimätiedon mukaan Simon Kar­sikkoniemen edustan lähivesillä on aina ollut koko Pohjanlahden ainutlaatui­sin merkitys lohen merivaelluksen läpikulku- ja parveilupaikkana sekä kutuun nouseville lohille että lohenpoikas-smolttiparville, jotka vasta valmistautuvat merivaellukseen. Useat asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia sekä lohien kutu- että parveilukäyttäytyminen häiriintyy ja seurauksena saattaa olla yksi Suomen historian suurimmista ekokatastrofeista.

Fennovoiman YVA-selvityksessä on lyhyesti kommentoitu ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutusta lohien kutunousuun ja lähteeksi on epämääräisesti ilmoitettu joku ulkomainen tutkimus. YVA-selvityksessä ei ole kuitenkaan otettu mitään kantaa esimerkiksi Merilapin lohenpoikas-smolttiparvien käyttäytymiseen voimalan lämpimissä poistovesivirroissa tai voimakkaissa jäähdytysveden ottovirtauksissa.

Edellä mainitun lisäksi YVA-selvitys sisältää vain arvailuja lohien tarkoista kutunousureiteistä Karsikon edustalla merivaelluksen alussa. Lisäksi YVA-selvitys sisältää mm. lohien käyttäytymisestä jopa virheellisiä tietoja.

Esimerkiksi lohien kutunousun uintisyvyydeksi mainitaan useita metrejä. Ammattikalastajat ja alueella muutenkin kulkevat veneilijät tietävät, että tyynellä ilmalla voi ainakin Karsikon lohenkerääntymispaikoilla nähdä
hetkessä kymmeniäkin lohia, joiden selkäevät viiltävät veden pintaa. Lisäksi on virheellisesti väitetty, että Simojokeen nousevat lohet eivät parveilisi Karsikkoniemen edustalla. Tämän väitteen kumoavat monet alueella kalastavat ammattilaiset.

Mielestämme tulisi perusteellisesti selvittää ydinvoimalan vesivirtojen ja mahdollisesti lisääntyvän hyljekannan vaikutukset alueen läpi kulkevien lohikalojen (lohi, taimen ja siika) kutunousu- ja merivaelluksen alkukäyttäytymiseen.

(2)- Ydinvoimalan rakennustyöt ja käyttö saastuttaisivat nykyisin jo puhtaan merialueen sekä tuhoaisivat hyvät marjastus- ja sienestysalueet.

Veitsiluoto Oy:n kymmenien vuosien aikana mereen laskemat massantuotannossa ja painekyllästämössä käytetyt voimakkaat, nykyisin jo kielletyt myrkyt ovat laskeutuneet meren pohjaan ja ovat siellä kerrostuneena pohjasedimentissä.

Voimalan lauhdevesien voimakas virtaus sekä alueella tehtävät ruoppaustyöt saisivat merenpohjassa olevat ainekset uudestaan liikkeelle, joten ne pilaisivat nyt jo puhdistuneen vesialueen. Vesistön puhtauden todistaa jalokalojen,
kuten lohen, taimenen, siian, maivan ja silakan paluu alueelle. Mainittakoon, että 1970-luvulla vesi oli aivan mustaa ja pahanhajuista. Saaliiksi saatu ahven maistui lipeälle ja oli ravinnoksi kelpaamatonta.

Joidenkin lähialueen vapaa-ajan asuntojen käyttö tulee lauhdeveden virtausten takia mahdottomaksi, sillä siellä syntyy voimakas poikittainen virtaus ja pohjamyrkyt ajautuvat pitkin rantoja.

Merentutkimuslaitos on YVA-selvityksen mukaan tutkinut mahdollisen ydinvoimalan lähivesialueita mutta vain vedenpinnan korkeuden vaihtelua. Esitämme, että Merentutkimuslaitos tutkisi merialueen pohjan perusteellisesti ja että voimalahankkeen toteuttaja velvoitetaan siirtämään merenpohjassa olevat, saastuneita myrkkyjä sisältävät maamassat turvalliseen paikkaan aivan kuten entisten huoltoasemien kohdalla nykyään tehdään.

Alueella vapaa-ajan asunnon omistavien lisäksi lukuisat lähialueiden asukkaat marjastavat ja sienestävät Karsikkoniemessä. Täältä löytyvät monet sienilajit ja marjoista hienoimmatkin, hillat, karpalot ja tyrnit. Tämänkin rikkauden me menetämme, mikäli voimala alueelle rakennetaan.

(3)- Merialueen vapaa-ajan käyttö talvella tulee mahdottomaksi, sillä sula-alueen arvioidaan olevan jopa yhdeksän neliökilometriä ja heikon jään alueen vielä sitäkin paljon suurempi. Heikon jään alue vaihtelee arvaamattomasti ja saattaa vaatia lukuisia hukkumiskuolemia.

Ajoskrunnin saarella vapaa-ajan asunnon omistavat eivät pääsisi saarelle lainkaan talviaikaan. Vapaa-ajan asuntoja Ajoskrunnissa on toistakymmentä.

On tehty arvioita, että myös lentoliikenteelle aiheutuisi ongelmia. Koska sulavesialue osuu juuri lentokoneiden laskeutumisreitille, alueella talvella vallitseva sumu vaikeuttaa koneiden laskeutumista Kemi-Tornion kentälle.

(4)- YVA-selvityksenkin mukaan meriveden lämpeneminen lisää levän kasvua. On luultavaa, että sinileväkukinnat aiheuttaisivat suurta tuhoa kalastajille ja lohen nousulle Simojokeen ja Tornionjokeen.

Perämeren pohjukassa yleisin tuulen suunta on lounaasta, mikä taas aiheuttaisi Kemin uimarantojen pilaantumisen.

Mielestämme on lisäksi pelättävissä, että meren lämpeneminen aiheuttaisi suuria tuhoja Selkämerellä aikaansaaneen Amerikan kampamaneetin siirtymisen alueelle.

(5)- Lauhdeveden virtaukset ovat niin voimakkaita, että pienellä veneellä liikkuminen olisi erittäin vaarallista. Perämeri on niin matala, että tuon voimakkaan virtauksen vaikutusalue ylettyy vaarallisen kauas. Virtaus poistaa myös mökkiläisten mahdollisuuden turvalliseen rannankäyttöön. Esimerkiksi uiminen kuuluu oleellisena osana kesäiseen vapaa-ajan viettoon alueella eikä uimari pysty mitenkään voittamaan virtaa vaan se vie mukanaan imupuolella veden alle ja imuputkeen. Purkauspuolella virta voi työntää esimerkiksi lapsiuimarit uppivesille pois rannasta.

(6)- Mielestämme Fennovoimalle ei saa antaa rakentamislupaa ennen kuin voimalajätteiden loppusijoitussopimukset ovat varmistuneet. Mikäli Fennovoimayhtiö saa rakentamisluvan ennen loppusijoitussopimuksia, ei sijoitus ole enää Fennovoiman ongelma; heidän kannaltaan on yhdentekevää, saavatko he loppusijoitussopimuksen vai eivät. Sijoittamisesta vastaavat osakkeenomistajat eli siis paikalliset veronmaksajat.

(7)- Ydinvoimalalaitoksen ympärillä olevan suojavyöhykkeen (säde 5 km) sisälle jää noin sadan vapaa-ajan asunnon lisäksi mm. Hepolan ja Maksniemen asuntoalueet, joten kaikkiaan vyöhykkeellä asuu yli 2 000 ihmistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin 200 asukasta, jota pienempi pysyvien asukkaiden määrän tulisi olla. Hepolassa on myös isohko koulu, päiväkoti ja vanhustentalo. Maksniemen asuntoalueellakin on koulu. Hyvin lähelle suojavyöhykettä sijoittuu myös Stora Enson Veitsiluodon tehdas, joka työllistää noin 1 300 henkilöä.

Ydinvoimalan suojavyöhykkeen läpi kulkisi lisäksi koko Lapin matkailun ja elinkeinoelämän vilkas päätie E4.

Emme hyväksy Fennovoiman ehdottamaa joustavan suojavyöhykkeen rajan periaatetta.

Varautumisalueen (säde 20 km) sisäpuolelle jäävät Simon kunnan ja Kemin kaupungin asukkaat sekä osa Keminmaankin asukkaista, kuten liitteenä olevasta kartasta käy ilmi. Laitos ei siis todellakaan tulisi sijaitsemaan harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Voidaanko pelastussuunnitelmalla taata kymmenien tuhansien ihmisten turvallisuus?

(8)- Ydinvoimalalla olisi erittäin negatiivinen vaikutus jatkuvasti kasvussa olevaan Lapin puhtaan luonnon imagon omaavaan matkailuun, mm.Simo- ja Tornionjokien lohimatkailuun sekä Kemin Sariushankkeeseen, jäänmurtaja Sampoon ja Lumilinnaan.

(9)-Fennovoiman YVA-selvityksessä on sekaannus sivuilla 199-210, joilla käsitellään jäähdytysvesien vaikutuksia Simon Karsikkoniemen edustalla. Sivulla 199 määritellään ne eri otto- ja purkupaikkayhdistelmät, joilla jäähdy- tysvesien vaikutuksia merialueella tarkastellaan. Tarkastellut vaihtoehdot määritellään siinä seuraavasti:

A. Rantaotto O1 itäpuolelta, purku P1 lounaaseen
B. Rantaotto O2 kaakkoispuolelta, purku P2 länteen
C. Pohjaotto O3 kaakkoispuolelta, purku P2 länteen.
Nämä vaihtoehtoiset otto- ja purkupaikat on esitelty sivun 200 kuvassa 8-34. Tämän jälkeisessä tekstissä kuitenkin todetaan seuraavasti:

Vaihtoehdolla B lämmönnousualueet ovat vaihtoehtoa A pienempiä, mihin
vaikuttavat veden voimakkaampi virtaus B-vaihtoehdon purkupaikan (P1)
alueella sekä purku- alueen mataluus vaihtoehdossa A (P2).

Määritelmissä ja tekstissä on selvä ristiriita! Tämä kyseenalaistaa kaikki sivujen 200-206 kuvat!

Fennovoima on itsekin useasti todennut, että jäähdytysveden otto- ja purku- paikoilla sekä jäähdytysveden virtauksilla on selvästi suurin merkitys ydin- voimalan ympäristövaikutuksista.

Virheellinen YVA-selvitys on voinut aiheuttaa sekaannuksia monienkin kansalaisten lausuntoihin itse selostuksesta sekä maakunta-, osayleiskaava että asemakaavamuutoksista.

Tämän perusteella Simon Karsikkoniemen YVA-prosessi ja siihen liittyvät kaavoitusprosessit tulisi kumota.


Kaiken edellä olevan perusteella esitämme, että Fennovoimalle ei anneta ydinvoimalan rakentamislupaa Simon Karsikkoniemeen.

Kemissä 8.12.2008


Karsikon puolesta ry


Kyösti Posti                Maarit Ervasti
puheenjohtaja           sihteeri